Turvakaariputket

Tarkoituksena olis rakentaa -56 chevyyn 8 pisteen turvakaaret. Tuo putkikoko mikä fyyran sääntökirjassa on 45mmx3mm on vaan todella vaikeeta suomesta löytää mistään. Ruotsissa olis kyllä tuotakin kokoa tarjolla. Oisko kellään hyviä ehdotuksia mistä kaarivärkkiä löytäis? Ruotsista nyt ei viittis kolmea salkoa ruveta tilaamaan, tulee liikaa rahtia noin vähälle määrälle

 

Kysele Nurmijärven Energiaporaus / Raitamäki.
Sieltä voisi löytyä sopivaa putkea.

 

Sarlin racing
Sieltä on ainakin saanut monenmoista putkea.
Viimeksi CrMo:ta otettiin.

 

8-pisteen? Eiks se ole silloin jo kehikko ja putkikoko on toinen, vissiin 42x3? Hydrauliikan johdinputki käy vaikka siinä on nimellinen seinämävahvuus sama 3mm.

 

FIA kaaret, ralliin, radalle jne. On pää-asiassa, pääkaari 45mm x 2,5mm saumatonta ja muut 38mm x 2,5mm.

Vain poikkileikkaukseltaan ympyrämäiset putket ovat sallittuja. Materiaalivaatimukset ovat:
Materiaali Minimi veto/murtolujuus Minimimitat Käyttökohde
Kylmävedetty,
saumaton puhdas
hiiliteräs, hiilen
enimmäismäärä
0.3 %
350 N/mm2 45 x 2.5 (1.75” x 0.095”)
tai
50 x 2.0 (2.0” x 0.083”)
Pääkaari ja sivukaaret
38 x 2.5 (1.5” x 0.095”)
tai
40 x 2.0 (1.6” x 0.083”)
Puolisivukaaret ja kehikkorakenteen
muut osat (ellei aiemmissa
kohdissa ole toisin määritelty)

 

Olenpa merkillepannut jossain lippispäänuorten tuuninkiautokokoontumisessa yhdessä Tojotassa komiot turvakaaret, jotka lähemmässä tarkastelussa osoittautuivat muovisesta viemäriputkesta kootuiksi. Painosäästö ainakin lienee huomattava!

 

Niin ralliin varmaan käyvät, mutta eivät kiihdyttelyyn.

 

Tuo 350N/mm2 Tarkoittaa Murtorajaa. AKK:n sääntökirjan mukaan. (hyvä, kun on määritelty, kumpaa rajaa tarkoitetaan).
Myötöraja on sitten jonkin verran alempi.
Kun hankkii ainesta, niin kannattaa itsensä vuoksi vertailla mös murtovenymää, ja iskusitkeyttä eri lämpötiloissa. Jos on vaihtoehtoisia aineksia. Varsinkin, jos kylmissä oloissa harrastaa.
Murtovenymä määrää sitten min. taivutussäteen, ettei murru taivutettaessa. Mitä lujempi tavara, sitä pienempi murtovenymä.
Taivutuksessa käytetään monesti melkein kaikki venymisvara, eikä aineesta löydy enää sitä venymiskykyä/muodonmuutoskykyä (ilman murtumista), jos tulee aikaisemmin muovattuun (plastisoituneeseen) kohtaan muodonmuutos. Murtuu aikaisemmin, koska alkuperäistä murtovenymää ei ole enää käytettävissä.
Tuossa on yksi syy, miksi autojen koreissa nykyisin käytettäviä suurlujuusteräksiä ei saa oikoa. Niissä on murtovenymä jopa vain 5%, kun pehmosilla koripelleillä se on noin 50%.
Noilla ohutseinämäisillä putkilla on suurempi lommahdusvaara, kuin paksuseinämäisillä. Lommahdus ei riipu aineen lujuudesta.
Lommahdusvaarallisissa kohdissa sallisin jonkun tarkoitukseen sopivan vaahdon käyttämistä putken sisällä?