Amerikan Rauta, uusi lehti?

EVO X ja 1320 kiteytti aika hyvin sen mitä piti itsekin sanoa, aika överiksi on tuo patinan ihannointi mennyt. Joissakin autoissa on ihan selkeä pointti näkyvissä mutta paljon tuo patinatouhu tuntuu olevan sellaista että vähimmällä mahdollisella vaivalla niputetaan kiesi liikkeelle. Erityisen käsittämätöntä on se että Californiassa tai muussa kuivassa osavaltiossa 50-vuotta ruosteettomana säilynyt auto tuodaan Suomeen ja jäkitetään liikenteeseen likimain ympärivuotiseen käyttöön ja sitten kun liukkaalla lipsautetaan lokasuoja lommolle niin se on niin hienoa asennetta kun autolla ajetaan...

Ei kyllä nuo kuminauharenkaatkaan ja muut hiphopit kolahda, mutta jotenkin niitäkin siedän kun pysyy määrä sivuilla kohtuuden rajoissa. Hyvä puoli Amerikan Raudassa on projektikuvien runsas määrä. Vaikka nykyään eletäänkin kiihtyvän yhteiskunnallisen vastakkainasettelun aikaa niin lehtien maailmaan en sitä soveltaisi. Itselleni Amerikan Rauta ja V-8 Magazine täydentävät hyvin toisiaan, vanhemman vaihtoehdon vetäessä hieman pidemmän korren.

Jotenkin vaan tuntuu ettei orkkis muskeli tai ´50-lukulainen oikeen Amerikan Raudan sivuille eksy, siinä olisi kyllä linjan korjaamisen paikka.

 

Mä ajan huhti-marraskuu lähestulkoon joka päivä ja just kävin seisoskelemassa 270 km länsi-uusimaa cruisingissa.

http://tdp.kuvat.fi/kuvat/Tapahtumat/Mu ... C-1056.jpg
Se on kyllä totta mitä faikku66 sano että aika vähän tulee hyvinäki päivinä vanhempaa kalustoo vastaan oli sitte kyseessä euro tai jenkki.

Ja takas aiheeseen... niinkuin GeeTeeO sanoi, pitäis tilata monta lehteä niin silloin ne täydentäis toisiaan sen verran että ois yhen hyvän verran luettavaa.

 

Täytyy sanoa, että en ole vielä kertaakaan ostanut huonoa Amerikan Rautaa, ja multa löytyy kuitenkin kaikki ilmestyneet numerot... Jos vertailemaan aletaan, niin harvoin sen vanhemman lehden sivuja selaillessa on tullut samaa fiilistä, että lähes jokainen esittely ja artikkeli on ollut toistaan asiallisempi kannesta kanteen! Patinavehkeiden viehätykseen en oikein osaa ottaa kantaa, mutta jokainen ajelee tyylillään. Viimeisimmän numeron Chrysyn kohdalla aito vanhoilla logoilla varustettu ulkoasu on hieno muisto menneisyydestä (esim. entisöitynä kiiltävän mustana tuokin laite olisi huomattavasti tylsempi), mutta senkin sisustasta olen samoilla linjoilla monen muun kanssa, eli ihan hirveä ja siistimätön pommi! Tekemällä tehty patina ei muhunkaan ole oikein koskaan iskenyt, kun ihan samalla vaivalla auton voi maalata kunnollakin...
"Kalua" kompaten, Erosen pääkirjoitus oli mukavaa ja todenperäistä tavailtavaa. Siitä löytyy monen harrastajan suusta kuultavaa vaatimattomuutta, kun ei omaa härveliä tunnuta arvostettavan edes paikallisen marketin parkkiin vietäväksi, kun yksi pakosarjan pulttikin on vielä kiillottamatta... Ja myönnetään, onhan tuohon vaatimattomuuteen tullut syyllistyttyä vähän ehkä itsekin, mutta riittävän valmiusasteen myötä autoa on kehdattu viedä myös ihmisten ilmoille. Vaikka ulkoasu on räpelletty köyhän miehen budjetilla omien visioiden mukaan ja omasta mielestä lopputuloksessa näkyy paljon parannettavaakin, niin tähän mennessä viidestä tapahtumasta kolme people´s choice -palkintoa alkavat hiljalleen vakuuttamaan, että kaipa autossa on jotain muutakin, kun ne omaan silmään näkyvät virheet...!
Ja faikku66:lle ja muille ikuisille linttakuntoisten vekottimien ylistäjille esitän erittäin ison ja ihmettelevän kysymyksen, että miten niin hienoilla autoilla ei muka ajeta, muuta kuin ehkä korkeintaan aurinkoisena kesäpäivänä paikalliselle jäätelökioskille ja takaisin!? En tiedä onko omassa kaveriporukassanne kenelläkään siistikuntoista autoa (eli onko omakohtaista kokemusta sellaisten käytöstä), mutta itselläni on aivan päinvastaisia kokemuksia monien vuosien ajalta. Omassa tuttavapiirissäni on ollut useitakin näyttelyvoittajia ja muita vimpan päälle hierottuja ajokkeja, ja ainakin tähän mennessä kaikilla on laulettu monet riennot niin aurinkoisella kuin sateisellakin kelillä. Tottahan se on, että siistimmän härvelin puunaamisessa on vähän enemmän hommaa, mutta liikkumiseenhan nämä kuitenkin on tarkoitettu...? Oma näyttelyvoittaja on ollut viime aikoina lähes jokapäiväisessä käyttiksen roolissa ja ihan samalla tavalla takakontissa näkyy kulkevan tapetit ja maalit kuin arkisemmassakin kulkuneuvossa (itse asiassa paremminkin, kun on viimeistelty takakontin verhoilu... :wink: ). Suurimmaksi ongelmaksi on viime päivinä muodostunut varttuneempien kanssa-autoilijoiden huoli, miten noin siistiä autoa voi käyttää ja parkkeerata niin lähelle heidän autojaan! :lol:

 

Kyllä mä ainakin tykkään että AR on tällähetkellä paras kotimainen (lukemani) julkaisu. Tykkään patina autoista, isoista kromivanteista, jne, kisajutut skippaan aina ja niitä ei onneksi ole. Varsinkin lehden visuaalinen puoli on mun makuun, vaikka jossain kuvassa näkyy likaa, sehän vaan kertoo että sitä käytetään. Joka lehti on tullut luettua kokonaan (jopa pyöräjutut) ja se on mun osalta kyllä jo harvinaista! Ehkä jotain saman toistoa on viimeisissä jutuissa ollut, mutta joka kirjoittajallahan on oma tyylinsä. Toivottavasti lukijoita riittää ja pysyy markkinoilla.

 

Ei tässä kyllä ole oltu linttakuntoisten vekottimien ylistäjä.Eipä nuo omatkaan autot mitään linttoja ole,tosin ei näyttelyautojakaan.Kavereilta löytyy useitakin siistejä autoja,mutta kyllähän se käyttö tuppaa aika vähiin jäämään käytännössä.En "paasaa" linttojen puolesta vaan yleensä auton käyttämisen puolesta.Kyllähän se on vaan tosiasia,ettei kalusto juuri liiku jos ei mitään happeningiä ole tarjolla.Kivahan tuo olis itsekin katella liikenteessä hienoja pelejä ihan normiajossakin ja varsinkin näin kesäaikana.

 

Ehkä sohaisen nyt kepillä muurahaispesää mutta...

Mun mielestäni museorekisteri on se, mikä takaa sen että jokin automalli katoaa totaalisesti liikenteestä. Heti kun jonkun auton ikä on siellä museointiin mahdollistavassa iässä, alkaa entisöijillä hillitön haalinta sitä automallia nurkkiin, 2 (tai useammasta) liikennekuntoisesta, tai melko helposti liikennekuntoiseksi saatavasta autosta saadaan tehtyä 1 museokuntoinen auto, hinnat nousee jo sellaisissa ei- harvinaisissa perusmalleissa sellaisiin sfääreihin ettei mitään määrää. Kukaan sellainen kuka oikeasti ajaisi sillä autolla ei semmosta pysty ostamaan, jollon se auto pölyttyy käyttämättömänä jonkun tallissa. Nettiautoakin kun selaa, monissa todella vanhoissa autoissa on havaittavissa se, että ne on joko todella paskoja jostain klapikasan alta löydettyjä tai sitten entisöityjä. Mitään siltä väliltä ei oikein ole, samalla tavalla kuin esimerkiksi Ruotsin puolella kun Blocketista kattoo.

Tämä sama tapahtui jokin aikaa sitten mopojen maailmassa aika rajuna kun tämä pappa-tunturi- hysteria oli pahimmillaan. Kaikkien piti saada pappatunturi ja kaikki piti entisöidä, laittaa museokilpiin ja pistää innostuksen jälkeen talliin tomuttumaan. Koita siinä sitten mopoikäisenä pitää tollasta liikenteessä käyttömopona kun jokasesta nippelistä saa maksaa ihan törkeesti kun kaikki osat on haalittu entisöijien "jos joskus tarttee"- laatikoihin. Vielä lisäksi se paheksunta minkä sai päälleen kun ajoi tolla mopolla, eikä entisöinyt sitä ja sulkenut yhdeksän lukon taakse, "piloille se menee kun talvella loskassa ja suolassa ajat" ei ollut mitenkään harvinaista kuulla. Kaikkein huippu oli se kun mulla jostain ostoilmotus ja joku huuhaa soitti mulle ja kehuskeli että hänellä on se osa, muttei myy sitä kun on ainoona varalle. Sitten pyys mua kattomaan mun moposta jonkun osanumeron ja olis varmaan höpissyt ties kuinka kauan jos en olisi sanonut sille että näkemiin, ei nyt taideta kattella mitään numeroita. Muutenkin kun siihen aikaan tein mopokauppaa, ihan minkä näkösen tuhotun paskan sai myytyä pois ihan törkeillä hinnoilla, kunhan se mopo vaan oli pappatunturi...Aina ostajilla sama selitys: me pistetään tää hienoksi ja museoidaan tää. En tiedä mikä ihmisten tajunnan sillon sumensi kun yhdessäkin mopossa mikä meni enstisöintiin oli ainoat käyttökelpoiset osat ehkä moottori lohkot. Kaikki muu oli selvästi paskana, ja ostajat tiesi sen. Ilmeisesti näissä suurin villitys on jo onneksi takanapäin.

Ei siinä, jokanen saa tehdä omaisuudellaan mitä huvittaa, ja hinta on oikea kun ostaja on valmis sen maksamaan. Silti väitän että tämä museointivillitys on suurin syy miksi jotkut automallit katoaa liikenteestä. Ymmärrän sen että on hienoa että automalleja entisöidään ja säilötään, mutta joitain pappatuntureita, taunuksia tai vanhoja escorttejakin on säilötty jo sen verta että varmasti jälkipolville löytyy uuden veroisia ajokkeja. Niillä jäljellä olevilla huonokuntoisilla voisi vaan ajaa. Edelleen silti valitettavan monelle se ainut oikea tapa harrastaa vanhoja autoja on niiden museointi, muilla tavoin harrastavat/käyttöautona pitävät vain pilaavat hyviä museoaihioita ja monet rakennetut autot ovat pilattuja koska niitä ei enää saa museokilpiin. Onneksi suosiotaan on nostanut myös museoinnilta pelastaminen.

Sanotaan nyt vielä etten millään tavalla aliarvosta entisöijien työtä, tai museoautojen rakentajia, konservoijia yms. Minulla ei riittäisi taito, kärsivällisyys tai kiinnostus niin suureen projektiin. Virheetön vanha auto on hieno näky tapahtumissa, näkisin niitä mieluusti useammin myös teillä liikkumassa ilman tapahtumia, vaikka sitten huonokuntoisempanakin. Jopa nuo parjatut farmarit ovat mukava näky harmaiden Corolloiden ja Volkkareiden keskellä.

Tietty joissain malleissa hintaa lisää tuo mallin kuuluisuus tai muotoilu, eikä vain vanhuus. Esimerkiksi -59 Cadillac on paljon kalliimpi mitä vaikka -70 jonka pitäisi kaikilla mittareilla olevan "parempi" auto tai Charger jossa hintaa nostaa kuuluisuus sekä onnistunut muotoilu.

PS. Tälläkin hetkellä halvin liikennekuntoinen Taunus 1500€, halvin takaveto escort 3400€, tosin tämä todella siisti...

 

Joo ei täälläkään ylistellä tahalleen potkittuja autoja, mutta patinoituneet laitteet on asia erikseen. Johan tuota sai '90 luvun lehdistä selata kylliksi juttuja muovisen räikeistä Street Rodeista. :x Pitihän se irtonumero taasen laittaa. Ostopäätökseen riitti juttu Petun Lincistä ja muumioseikkailujen '59 Ranch Wagonista. 8)

 

Tähän taitaa syynä olla tuo harrasteajoneuvoluokan puuttuminen vakuutusehdoista. Monilla auton museorekisteröidään ihan pelkästään sen rahan takia. Jos maassamme olisi jokin järkevänhintainen vakutuus / verottomuus kesällä 2-3kk käytettäville autoille niin varmasti tulisi hienoja käyttökuntoisia laitteita enemmän tienpäälle.
Oman autoni kanssa mielelläni ajaisin vaikka päivittäin, mutta kun se on tuolla toisella puolen Suomea niin ei oikein onnistu. Ehkäpä tulevaisuudessa sen saisi startata ihan kotipihasta ja liikkua enemmän. Sehän on nimenomaan hienoa kun voi ajella "normipäivänä" tuollaisella erottuvalla laitteella.
Joku aiemmin mainitsikin tuon että kovasti esitellään patina /rotta vehkeitä ja sitten huippuentisöintejä, mutta siistin käyttökuntoiset laitteen loistaa poissaolollaan lehdistä. Ne on liian hyvia ollakseen patinoituneita ja taas liian huonoja ollakseen huippuentisöityjä. Esimerkkinä nyt meidän -59 Mercury joka on ihan siisti, sisusta tehty, kori myllätty, mutta löytyy lommoa naarmua hapettumaa.. Se on kuitenkin aina puhdas ja sisältä siisti. Patinavehkeetkin voi pestä ja imuroida, niputtaa ne johdot piiloon ja näyttä vähän TLC:tä, mutta ei kun perkele paskasena vaan kuvaukseen. Eniten vituttaa tuollaine turhanpäiväinen laiskuus.

 

Ite ostin tuon taas ihan sen LS-swappi-jutun takia, mutta tää numero ei tarjonnutkaan sen osalta oikeestaan mitään.. :-(
Tosin silmät meinas pudota kun sisällysluettelo-sivulle asti sai selattua..
Eikä noissa jutuissakaan mitään vikaa ole. Mielellään tota luki.

 

Nythän on niin että palautettahan pitää antaa jos ajattelee että aihettahan siihen on. Nimittäin asiahan on niin että liitepartikkelihan -han/-hän viittaa siihen että asiahan on lukijalle jollain tavalla tuttu. Voihan näin ollakin mutta eihän nyt kaikki haastateltavat voi vastata samalla tavalla: "Tämä autohan oli ennen Makella". "Moottorihan oli tehty uusiksi". "Tämä autohan on mun eka jenkki". Palautettahan tässähän vaan annetaan, lehtihän paranee, -han.

 

Viime numeroissa ei ilmeisesti ole ollut juurikaan haukuttavaa, kun tätä lehteä ei ole arvosteltu läheskään yhtä aktiivisesti kuin muita julkaisuja. Positiivisia mielipiteitähän ei julkisesti huudella, ne kuitataan myhäilemällä ja varovasti nyökkäilemällä...

Mä voin taas aloittaa. Mun mielestä uusimmassa numerossa oli ihan liian vähän patinaa ja isoja vanteita! Ja kun marketin hyllystä joutuu näköjään ottamaan vielä toisen lehden kaupan päälle, niin ei hyvältä näytä...
Tämänkertaiseen kansikuvajuttuun en ota kantaa, mutta Amerikan Rauta on kyllä mielestäni erittäin laadukas ja viimeistelty julkaisu. Jutut ovat ns. helposti luettavaa kerrottavaa ja kuvat tyylikkäitä. Muumioiden muistelot ovat hauskoja, ja vähintään aukeaman täyttävissä tapahtuma-artikkeleissakin on nähty sen verran vaivaa, että kuvateksteistä löytyy yleensä auton faktat ja omistaja. Täyttäähän ne tapahtumajutut jossain toisessakin julkaisussa yhden aukeaman...yhteensä!

Jollekin esim. kisajutut ovat kirsikka kakun päällä, mutta ainakin omalla kohdalla AR kolahtaa parhaiten. Ja nyt kun on itse päässyt tavallaan vähän valikoimaan ja heiluttamaan tahtipuikkoa, niin Peksun Old Kool -Magazinen jälkeen ei ollut yhtään epäselvää, minkä lehden kyselyyn seuraavaksi vastaan myöntävästi. :wink:

Nii, ja jos tuohon "Chevy ´53":n taannoiseen kritiikkiin ottaa kantaa, niin eiköhän tuo äidinkielen oppitunti ole melkoisen hukkaan heitettyä aikaa tällaiselle kohdeyleisölle. Jos tarkemmin miettii, niin suurin osa tavailee yksinkertaisimmat "yhdys sana virheetkin" aivan sujuvasti, kiinnittämättä huomiota noin korkealentoiseen verbaaliakrobatiaan... :lol:

 

Pari sanaa täältäkin loskaralliin, noinniinkuin tämmöisen veteraaniharrastajan näkökulmasta: Hienoksi entisöity auto on aina käyntikortti omistajasta/ rakentajasta, ja näiden esittely on aina paikallaan, vaikka esimerkkinä siitä, että tämmöistäkin voi tehdä, jos taidot, aika ja rahat riittää, mutta kyllä patinoitunut Suomi- auto historioineen on aina omasta mielestä se ykkösartikkeli. Ja tuohon talviajeluun; taitaaniistä kitisijät olla itse sellaisia, että itellä ei ole ollut, eikä tuole olemaankaan näyttelykuntoista menopeliä, ja jos olisikin, niin mahtaisiko näkyä useita talvia käyttiksenä. Voi ola, että jos mammona riittää ajella ympärivuoden isolohkolla, ei se tarkoita sitä, että kaikilla harrastajilla on.

Hantta

 

Huijasivat saatana! Eipä ollukaan irtonumeron kaupanpäällisinä Veekasin tapaan edellistä numeroa vaan ensmäinen, joka löytyy entuudestaan hyllystä. Noo olis sen joutunu ostamaan kun Pasin Oldsi siinä on. :wink:

 

Uusin lehti oli itseasiassa hyvä. Jotenkin nyt oli meininki hieman veekasimaisempaa, mutta kuitenkin omannäköistä, olematta kuitenkaan niin alleviivatun cooliaa ja gangstaa. Enemmän asiallista.
Pasilla on kyllä komia auto. Ja itsellä oli ihan erilainen mielikuva autoon käyetystä ajasta ja toisaalta lähtökohdasta.
Erosestakin kasvaa pikkuhiljaa pussihousu kun Camaroa ei raaskittukaan tuunata Aika hieno löytö mun mielestä.
Täytyy kyllä todeta, että tapahtuma-artikkelit on olleet AR.ssä monikertaisesti laajempia kuin kasissa.

 

Todella hyvä lehti. Toinen lehti minkä loppumista harmittelin oli Ridin and drivin.
V8 magazine ollut kyllä melkoinen pettymys kun olen joitain numeroita selannut. Kasissa liikaa esim. amerikan kisajuttuja...itseä ei ne ainakaan kiinnosta.
Uudessa amerikan raudassa oli juttu sellaisesta selviytyjä Impalasta. Aika vähät kilometrit mutta penkit jo näköjään verhoiltu ja takonttia hitsailtu ...

 

Olisit ottanut silmän käteen, ja vilkaissut lehden selkämyksestä numeron... :wink: Kouvolan Prismassa ainakin näkyy olevan useita vaihtoehtoja kakkoslehden paikalla. Ja itse asiassa tuo tarjous on vain jossain, kun monessa lehtipisteessä myydään vain tuota uusinta numeroa.
Yksi hauska yksityiskohta on joka lehdessä sinne "saranapuolelle" painettu johonkin juttuun liittyvä lauseke. Tällä kerralla kommentti oli näköjään allekirjoittaneen suusta.

Kiitoksia vaan! Oliko mielikuva huonommasta vai paremmasta lähtökohdasta, ja tuhrasinko mä turhan kauan (sun Cadillaciin verrattuna) noin vaatimatonta projektia...? :lol:

 

Jotenkin luulin että auto oli lähtökohtaisesti sellainen perus maatunut raato, jolle on joutunut tehdä kaiken uusiksi, mutta se olikin periaatteessa aika hyvä lähtökohta. Toki hommaa on ollut tuossakin mutta ei sellasta mätäpaskan parsimista ja aikaavievää osien haalimista. Samoin nuo koristeosat, jotka on tehty varmaan metalloimalla niinkuin omassakin, olivat yllätys sillä en ollut yhtään kiinnittänyt niihin huomiota. Ja jos muotoilijana en kiinnitä niihin huomiota niin silloin vois sanoa, että rikos on onnistunut
Ajallisestihan tämä oli todella nopea. Siinä taas ajattelin että aikaa on menny vuositolkulla. Hyvä lopputulos ei siis näköjään sinänsä vaadi jäätäviä toteutusaikoja. Omaa autoa rakensin periaatteessa 2-täyttä-työvuotta, mutta taas kokonaisuuteen meni vuosia melkein 7. Kun koteloa tehtiin kuitenkin vain pääasiassa viikonloppuisin ja niistäkin joka toisena niin se vähän hidasti operaatiota.

 

Niin, sellainen maatunut raatohan tuokin on ilmeisesti projektin alkumetreillä ollut, mutta suurimmat (ja ilmeisesti monia vuosia kestäneet) paskahommat on tehty jo rapakon takana, ja osittain jopa ihan kohtalaisesti. Mitä nyt pieniä mittaheittoja...
Itseäni kiinnosti tuossa paketissa juurikin ne vaivalla ja isolla rahalla metsästetyt ja tehdyt investoinnit. Itse korin kunto ei ihan kauheasti hirvittänyt, kun eihän sille oikeastaan jäänyt osien jälkeen minkäänlaista hintaakaan...
Jotain lähtökohdasta kertonee, että melkein kaikki kiinni olleet ja mukana tulleet irto-osat oli haalittu eri autoista, mukaan lukien ainakin toinen ovi. Ja vaikka autot näyttäisivät samanlaisilta, niin eihän toisesta irrotettu osa tietenkään käy toiseen ihan heittämällä. Joe on ilmeisesti luullut näin, kun oli mennyt maalaamaan ja kromauttamaan kaiken sovittamatta...
Suuri osa rakentelusta oli siis aika turhaa työtä, kun toisen jäljiltä joutui tekemään uusiksi monta asiaa. Paljon aikaa kului osien kunnostuksen ja sovittelun lisäksi myös vapaaehtoiseen näpertelyyn, kun autosta piti tehdä niin vaikeasti käytettävä, ettei aina itsekään meinaa muistaa mistä nappulasta ja minkä luukun takaa mitäkin löytyy ja tapahtuu!
Räpelsin auton kimpussa satunnaisesti about kolmen vuoden ajan, mutta välillä saattoi vierähtää parikin kuukautta muissa askareissa. Loppumetreillä mentiin kylläkin vähän urakkatahdilla, kun Platu pyyteli autoa Kustom Kultureen, ja kotona remontti odotti tekijää. Tunteja ei ole laskettu eikä kirjaa pidetty mistään (kun tää on kuitenkin vaan harrastus...), mutta pääosin härveli oli ulkoasua myöten paketissa jo viime vuoden loppupuolella. Viime talvena askartelin vielä perän ilmajousituksen, ja pääsiäisen jälkeen viimeistelin takakontin verhoilun. ACS:ssa kun autot arvostellaan ulkomuistista aamupalapöydässä, niin kontilla ei ollut niin kiire... :wink:

Mut hei, eiköhän jatketa lehden kommentoimista, eikä rakenneta uudelleen siinä esiteltyjä autoja!

 

pidän tämän lehden tilaamista yhtenä parhaimmista päätöksistäni viime aikoina.

sopivasti vähän kaikenlaista kalustoa.. on nättiä customia ja rodeja sekä lähes vakioita ja raasereita.. laidasta laitaan, ja laadukasta myös. se kun on kauhean moniruokainen kaluston ihailija niin tämä sopii minulle erittäin hyvin.

tapahtumlle varattu sopivasti tilaa ja sieltäkin otetuista kuvista näke että on valittu hyvin erityyppistä kalustoa ja jopa sellaisia joista ei tykätä. (esim se huonosti chopatuksi sanottu customi). monipuolisia valintoja valittu näytille vaikkakin viime lehdessä tuntui näkyvän jonkun kuvien ottajan tai toimittajan mieltymys siipicaddyihin joka tapahtumassa.

 

Hyvä oli uusin läpykkä.
Varsinkin Huldan tarina. Hattu nousee. :wink: