Fiat 126 V2 moottorilla

Noille oli joskus joku ratasarja ja mun ABR oli kiertänyt sielläkin. 600 Fiatin kuminivelet oli olennaisesti samanlaisia joten matka jatkui. Lahovian takia mun 126:t poistui. Sikäli kuivan maan auto tai uudempi puolalainen kiinnostaa enempi.

Fiat 126 (ja 500:nen myös) jää luokkaan 20kg tai yli per kW, joten sen saa laittaa 12kg/kW kuntoon ja sehän tekee 50kW konetehoa, joten ei tarvitse esim HD:n koneen kanssa tehdä välttämättä mitään kuristelua.

 

Noinhan se onkin. Vuoden -63 tiukin Abarth on 24 kg/kW eli tehoa saa tuohon laittaa riittävästi. Ei ole kokonaiset Guzzit hinnan kiroissa Suomessakaan. Kelpaisikohan katsurille ilman teholappua jos käy näyttämässä ensin prätkän mistä moottori otetaan. Saattaa olla vanhan viissatkun dynottaminen hiukan haastavaa. Kuinkahan nykyään suhtaudutaan moottorin kiinnikkeisiin? Tuohon joutunee rakentamaan jonkun vastaavan takapalkin kun ketjussa aiemmin olleessa hollantilaisessa videossa ja siitä eteenpäin sitten kiinnikkeet moottorille.

 

Vakiokuntoinen moottori pitäisi kelvata paperien kanssa ilman teholappuja.

 

Tuolla takapalkilla on toinenkin tehtävä. Siihen pultattu puhallin, joka lienee kotoisin Porschesta(?). Ei tommoinen ajoviimajäähdytteinen prätkän kone pysy takamoottoriautossa sopivan lämpöisenä muuten kauan.

 

Jos sen muuttaisi 2 paikkaiseksi ja käyttäisitilat vähän toisella viisiin, vois laittaa scoopit kylkiin moottorin tuuletusilmaa varten.

Paikallaan riittää ihan vaan joku sähköflekti. Saisko Guzzin koneeseen hihnapyörän laturia yms varten? Silviisii normaalisti koneen perään autossa ollessaan?

 

Näin varmasti ja paljon muutakin modaamista on. Onhan siinä vakionakin vastaava takapalkki, se on vain peltinen. Ehkä saisi rakennettua tuollaisen lisäkehikon kokonaan moottoritilan puolelle alkuperäisiin kiinnityskohtiin. Puhallin koteloineen on myös alkuperäisessä mutta toteutus tietysti aivan erilainen.

Moottorin kiinnikkeistä nopeasti pykälistä katsottuna sanotaan vain, että uusien tai muutettujen kiinnikkeiden pitää olla asianmukaiset. Aiemmin oli vaatimus lujuuslaskelmista yms. Lujaritkin tarvittaessa syntyy mutta kun joskus vuosia sitten vanhempien määräysten aikana kysyin mille kuormille ne pitää mitoittaa niin eivät osanneet sanoa konttorilla mitään ja Trafille kun soitin niin sanoivat, että kysy konttorilta. Konttorilta kysyin vielä, että jos tuon ne lujuuslaskelmat niin kuinka he tarkastavat ne jos ei ole tietoa kuinka mitoitus tehdään. Vastaukseksi sain suunnilleen tonnin seteli -ilmeen ja sitten jotain ympäripyöreää.

 

Jos en nyt aivan väärin katsonut niin ainakin 2000-luvun moottoreissa näyttäisi olevan moniurahihnapyörä valmiina.

Näyttää vanhemmissakin olevan akselia sen verran, että kyllä siihen hihnapyörän saa: https://www.ebay.it/itm/25634133273...we07bxWbtqR0syaD53CM0MV6kx|tkp:Bk9SR-i1stPOYw

 

Motomatti on laitellu guzzeihin mekaanisia ahtimia eli on siellä joku hihnapyörän paikka tehtaaltakin. Sillä oli blogi missä se selvensi niitä hommia. Etsimällä kai löytyy

 

Ja tossa videollahan näkyy, että se puhallin pyörii kiilahihnalla.

 

Olikos noissa 600:n kanssa sama laatikko? Jos tasauspyörästön pikkurattaat menee, niin vahvemmat sai jostain vanhasta Mitsu Lancerista tms, menevät kai suoraan paikalleen.

Hayabusan sun muiden koneilla tehtyjä 126:ia on maailma täynnään, tuollainen ilmajäähdytteinen V2 pysäyttää purkan heti.

 

Olihan meilläkin 126 kesäautona,81-89. Oli niitä ensimmäisiä , ehkä -73 mallia. Kunnostettiin täysin, osat olivat siihen aikaan Harakirissä melkein ilmaisia.
Rekkari oli TCB-921

 

Ei ole sama, mutta sopii pienellä sovittamisella paikoilleen. Minulla oli ahdettu 126 kusiaisen laatikolla ja 127 Fiatin 903cc moottorilla. Vaihteistoa piti laskea 5cm alemmas että sai keppilinjan suoraan.

 

Miten lie noissa mopojen koneissa kampuran laakerointi kestää kytkimen käyttöä?
Sen vähän mitä kurkkinu tuollasten alakertoja niin kampuralla ei ole juurikaan päittäisvoimia kestäviä laakerointeja.
Eli kun autokäytössä polkasee kytkintä niin painelaakeri painaa aika voimalla asetelmaa ja kampuraa ja sitä voimaa ei oikein mikään ota koneen sisällä vastaan.

 

Guzzissa on kampiakselin päässä samanlainen levykytkin kuin autoissa ja sen mukaan suunniteltu päittäislaakerointi.

 

tykin lavettiveturiksi se alunperin suunniteltukin...

 

Aihetta puoliksi sivuten, niin Moottorin ACS -jutussa on yksi 126:


Fiat 126
Kuten monet tietävätkin, 126 kulkee vakiona kaksisylinterisen moottorin voimin. Iskutilavuusvariaatioita on kolme 600 ja 700 kuution välillä ja tehot vastaavasti 23:sta aina 26 hevosvoimaan asti. Huimaa! Vakiomoottorin virittämisellä ei kuuhun mennä, joten kovemmilla tehotavoitteilla kannattaa miettiä moottorin vaihtoa. Sami Lindroos on päätynyt vaihtamaan alkuperäisen kikkareen tilalle Fire 1,2-moottorin, joka on varmuuden vuoksi vielä ahdettu. Kaikki tämän on sullottu alkuperäisten korilinjojen sisään.

 

Jaa siellä oli tommonenkin. Taisin harppoa tuuninkiosastolla pidemmin askelin. Saas katsoa, löytyykö jostakin kohtuuhintaista aihiota. Ei viittis museopeliä alkaa silppuamaan, muttei myöskään maksaa sama hinta ihan psksta aihiosta. Tulee, jos on tullakseen.

 

Oikein jäykkä jousivoima paineasetelmassa niin kyllä se varmaan pikkuhiljaa syö päittäislaakeripintaa jos esim. liikennevaloissakin kytkin pohjassa odottelee

 

Alussa haaveiltu H-D:n kone on rakennettu rulla- tai kuulalaakereilla vuosimallista riippuen. Ja vaikka olisi ne kartiorullalaakerit, niin teräksinen laakeripesä on sovitteella aika ohkaisessa moottorin lohkon puoliskossa ja ne vissiin toisinaan pyörähtelee lohkossa ihan omia aikojaan. Moto Guzzin moottori on siinä suhteessa askel parempaan suuntaan.

 

Jostain ulkomaiden trike-foorumeilta varmaan kokemuksia löytyy jos on ongelmia paljonkin ollut. Kotimaan triket taitaa olla suurin osa VW koneilla en muista monta H-D koneista nähneeni.