Meikäläisen LS moottori pohdintaa.

Kyllähän noissa sun jousissa oli jo ennestäänkin paukkua aikalailla...ja todella hyvinhän ne on toiminut kun noin kauan olivat vain 0.8mm välyksellä.

Kova jousipainehan on voinut myös aiheuttaa esim vakio työntötankojen notkumista/värähtelyä joka on sitten saanut pientä sekoamista aikaan. Mutta tönärithän sulle tais tullakin nyt paremmat.

Kuten monissakin artikkeleissa ja testeissä on todettu niin tuollainen raskas tuplajousi retainereineen ei ole jokapaikkaan se paras ratkaisu. Iso osa jousivoimasta hukkuu jousen itsensä hillitsemiseen ja vaimentamiseen.
Kevyt beehive-paketti selviäisi samasta hommasta paremmin ja pienemmällä jousipaineella.
Compilla on myös conical-jousia jotka lienevät vielä paremmat ja vähemmän värähtelyalttiit.
Näitä muitakin jousivaihtoehtoja ehkä kannattaa miettiä kun seuraavan kerran venttiilikoneiston suunnittelu tulee ajankohtaiseksi.

 

Lisää vikaavikaa.

Yksi kanki kierossa, toinenkin ehkä myödännyt hieman.

Eilen venttiilinkoloja työstellessä tuntui että yksi mäntää jää alemmas kuin muut. Aloin tänään mittailemaan ja jäihän se, melkein parikymppiä, ja toinen jokusen satkun.

Kanget irti ja ei mitään ihan selvää näkyvää notkahdusta, tämä yksi avistuksen ehkä sitten ässällä, mutta sen parikymppiä lyhyempi joka tapauksessa kuin muut. Onhan noista juttua ollut, mutta näymmä on vakiokankien rajat ylitetty.

Muutenkin, oikealla puolelle männät tulee yli tason 0.15mm, vasemmalla 0.1mm. Toleransseissa?

 

Saa olla onnellinen jos koneistamo saa dekit 5 satkun sisään

 

Veivejä voi tarkistaa ihan viivaimella ja vaikka jyrsimen pyödällä ja hyvällä suorakulmalla mutta taitaa ne nyt entiset olla?
Vahvempaa sisään ja samalla vaihtaisin männät rallimpiin kun puntitus menee kuienkin uusiksi.
Tai, pari käytettyä vakioveiviä jostain jos löytyy ja läjään. Pikkusen ahtoja rajaisin loppukaudelle?

0,05mm heitto dekeissä vois olla kyllä ihan tuotantotoleranssia.....

 

Joo, vaihdan noi pari (käytetyt löyty) ja ajan loppukesän jos pysyy nipussa.

 

Joo,samaa mieltä 4D sedanin kanssa,että veivit vaihtoon,kun rajan toisella puolella on jo käyty.
Hyvinhän ne kuitenkin ovat kestäneet,kun taitaa toi rihtaus suoritus olla melkoista kuritusta minuutti tolkulla.

Tuli vaan kylmä rinki perseen ympärille,kun itsellä on 406 sbc koneessa vakiot 5.565 veivit ja selkäsaunaa on tullut annettua......

 

Joo, saatiinhan se sit nippuun, vähä kiire meinas tulla. Jos kerrotaan viime viikosta kronologisessa järjestyksessä. Eli mäntiin ajettiin kolot venttiileille alkuviikosti, jossa yhteydessä huomasin että 2 kiertokankea on painunut kasaan, tuo oli tapahtunut jo ennen venttiilien kohtaamisia koska kolot ko. männissä olivat selkeästi pienemmät, menee woiman piikkiin.

No, alakerta kasailtiin 2 mäntää lukuunottamatta keskiviikkona ja läppäiltiin uudet venttiilit kanteen.

Torstaina koitettiin kysellä että missä Summitilta 2. päivä tilaamani paketti menee ja jäljitettiin hollantiin. Saatiin 2 puuttuvaa kiertokankea ja ohjurinkumit kansiin, shimmit venajousille myös joten alakerran sai nippuun ja samoin kannet kasattua. Vauhtipyörä tuli sorvarilta, sekin oli vetänyt yli millin kupille.

Perjantaina aamulla sain tiedon että Summitin paketti on Suomessa, Turussa GLS terminaalissa, itella ei ehdi ajoissa joten lähdin hakemaan. Ja illalla päästiin kasailemaan   Lohkoon veivattiin ARP pinnapultit kansille, en oo sit ********* ikinä ostanut ton hintaista pulttisarjaa  :-[ ja kannet kiinni LS9 ahdinkoneen kansipahvein.



Seuraavaksi otettiin jakopää auki, olin tilaillut Compin säädettävän jakopään tuplaketjulla. Tässä kohtaa meni kaljat väärään kurkkuun. Nokkapyörä heilui nokan päässä miten sattuu. Noo, tuo on pikku krympillä nokan päässä. 4.5mm tappi ohjurina ja 16mm pultilla pirusti kiinni. Aikanaan kun olen vaihtanut nokan, ei oo sitten tullut mitattua ohjuritapin pituutta vrt. nokkapyörän paksuuteen. Tappi oli siis 1mm pidempi, jolloin pultti on pohjannut siihen ja pyörä on jäänyt löysään. Pikku krympin ansiosta on pysynyt siinä aikansa mutta nyt oli löystynyt ja ohjuritappi poikki reiässään, jako oli siis hieman pielessä, joka myötävaikuttanut venttiiliosumaan.

No, ei sitä vinoon katkennutta ohjuria millään pois saanut porattua / kaivettua, paikan sai kumminkin vielä tarkasti kohdilleen joten porailin sitten vaan uuden ohjurin reiän pyörään ja nokkaan ja rojut nippuun. Tuli todettua että nokan ajoitusta ei saa katottua ilman kovia nostajia tai nykyisten purkamista joten annettiin olla. Mut junaliut tuli hiukan kreivvin aikaan avattua tuo, ois kyllä lakanut käymästä ihan just muutenkin kun nokkapyörä oli syönyt siivun pois jo nokan anturista.



Keinujen laakereissa oli aika iso välys joten noille tuli oikeat rullalaakerit, Compin ns. trunion kit. Vasemmalla orggis, oikeella uuden rakennussarja ja seuraavassa kuvassa valmis tuote, sitten toistettiin prässysoperaatio 15 seuraavaan.




Ne seuraavaksi kiinni ja Compin ontot Cromo tönärit.


Kone saatiin nippuun perjantaina (lauantain puolella ja alettiin vielä katselemaan polttoainepuolen päivitykset, vanha menoletku muutettiin paluuksi, takaluukun hydrauliikkaliittimet ja letkut vaihtuivat keruusäiliöltä eteenpäin AN10 tavaraksi, tässä kohtaa neljän aikaan aamulla otettiin pikku huili.



Aamulla lauantaina, paikalle sorvailtiin an10 linja konehuoneeseen pohjan alle. Tällä kertaa Fragolan ptfe letkusta, painoero hydrauliikkaletkuun on muuten aika iso ja tuo on halvempaakin.
http://www.summitracing.com/parts/fra-601510

Sitten takastefan vaihto koneeseen, vauhtipyörä kiinni, korjattu kytkinlevy tällä kertaa kuparipinnoin ja suoraksi jyrsityn paineasetelman kera. Shimmauskin osui paikalleen ihan vahingossa.

Ja sitten tekniikkaa nokalle, tää meni ilman mainittavia vastoinkäymisiä. Auto saatiin käymään kympin aikoihin, kärrylle puolenyön aikoihin. Kolme tuntia unta palloon ja kohti Motoparkkia  

Jossa meni eka ahtimen hihna kolmannella vedolla, seuraavasta oli lähtenyt reuna irti taas kahden vedon jälkeen. Hieman ihmetytti kun edellinen remmi kesti pari kisaa ilman ongelmia.
Tää meni väärän kireyden piikkiin, hihna otti kiinni uuteen vesipumppuun täydellä rasituksella, tuon huomion ja remmin kiristyksen jälkeen alkoi toimimaan.

Lämpömurheet on myös vaivannut ahdistettuna, tuollaisissa paikoissa missä ei ole jäähdytysajoa. Koitettiin tehdä aika reippaasti tilaa plasmalla nokkaan kun kone oli pois, ja siirrettiin öljynlauhdutin pois syylärin ja coolerin välistä muttei auttanut nytkään tarpeeksi, Motoparkissa sit päädyttiin nyppäämään hätäratkaisuna termarista vielä sisuskalut irti. Vähän meni taas remontin puolelle.

Tuohon pitää keksiä nyt jotain parannusta, to-do listalla on ilmanohjurit syylärille nokkaan, ja reikää ulkopintaan mistä ilma sinne naamapellin taakse pääsee. En tiedä, olisiko järkevää tehdä flektille kotelo syyläriin jolloin se vetäisi ilmaa koko syylärin läpi, vai huonontaako toi taas virtausta ajossa?

Ja jotain muuta, vesiruiskut jäähdyttäjälle? Joista aina heti vedon jälkeen vettä syylärille? Tms. ehdotuksia. Sähköinen vesipumppu ois varmaan jees. LS:ssään tarkoitetut tehokkaammat näyttää maksavan ainakin Summitlla 700, ihanan kallista, viikkorahatkin loppui jo. Bemarin sähköpumppu, ohjaus...?

 

Tämä on hyvä vesipumppusysteemi, jos et ole tätä vielä "bongannut":

http://www.daviescraig.com.au/Electric_ ... tails.aspx

Olen huomannut, että kun kasariauton vakiorakenteiseen keulaan ymppää tiiviisti 16" sähköflektin orkkiksen viskon koteloon, 100+km/h nopeuksissa helteellä flekti välillä käy ja vetää sit selkeesti lämmöt alas. Täähän on myös tapaus- ja säätökohtaista, mutta antaa juorua siitä, että ainakin tuollainen toteutus ahistaa vapaata ilmavirtausta ...

Naamapelti mahdollisimman tiiviiksi ja sen taakse konepeltiin iso reikä/säkeikkö alipainealueelle syylärin taakse elikkä sen tausta mahd. alipaineiseksi olis hyvä. Ja ettei mee räppänät väärään mutu-kohtaan niin tekee vähän tutkimusta herkällä painemittarilla (0-1 bar MAP-anturi+yleismittari?)

 

En tiedä miten vaikuttaa näissä ruiskuvehkeissä, mutta ajat kyllä melko pienillä sytkäennakoilla. Lisäennakollakin voisi saada vaikutettua syntyviin lämpömääriin ?

 

Yksi vaihtoehto tuossa olisi tietysti isompi ahtimen rissa. Tai sitten ahdinsarjan valmistajan suosittelema tapa (vakiomoottoreille) eli kuristimen käyttö ahtimen imupuolella. Eihän se tietenkään kivalta tunnu kuristaa virtausta, mutta toisaalta pakolämmöt todennäköisesti laskisivat suuremmilla ennakoilla. Ja kuristimella alavääntökään ei heikkenisi.

 

Syykin moottorivaurioon löytyi syksyllä, kun oli loppukesä kirottu lievää tehottomuutta ja prötäämisiä ja lämpömurheita. Suuttimia tukossa. yhdessä 30% heitto, kolmessa 10-20%.

Autoa säädeltiin ennen hajoamista kesällä ja soppaa lisättiin, muutoksia oli tehty niin ei osattu ajatella että suuttimissa heittoja, samoin seoksissa. Lambda näyttänee kuitenkin ns. keskiarvoa, eli joku kävi rikkaalla, toinen laihalla...

Nyt kone uudestaan talvihuollon merkeissä uudestaan purettuna, mitään muuta damagea ei löytynyt kuin yksi osittain sulanut tulppa ja hieman jälkeä siitä yhdessä männässä / palotilassa. Lujaa tekoa...

Nyt kone uudestaan atomeina ja sitten ne männät ja kanget vaihtolistalle.

Tässähän on vakio poraus 4.065, Wisecolta löytyisi passelia mäntää 4.070 koossa ja näyttäisi että noin pieni ylikoko korjaa soikeuden sylintereistä jos vain noin pieni ylikoko onnistuu porausteknisesti. R-koneistuksessa meinasi soitellessa että luonaa kyllä.

Kiertokangista en ole oikein päätöstä saanut aikaiseksi. Callies Compstar H-prfiili tarjottiin ainakin sopivasti. Liekö olal suurta merkitystä mitkä ns. budjetti h-prfiilit laittaa. Eagle, Lunati, K1 jne.?

Cleviten laakerit, ok?

Ls9 kansipahvit, mitä mielellään käyttäisin jatkossakin on 4.080 reiällä. Jos mäntä nousee dekkitasoon niin kuinka lähellä tuota kokoa arvaa mennä mäntäkoossa? Mäntävaihtoehtoja vielä tässä kartoittaessa...?

 

4.07" porauksella männän noustessa dekin tasolle tuo 4.08" tiiviste lienee ihanteellinen ilman että tarvitsee suuremmin ihmetellä.
Mutta jos ajattelit vielä hieman isompaa porausta niin vois varmistaa että männän laessa on sen verran reunapyöristystä että jää hyvin välystä tiivisteeseen. Ja porauksen ollessa tiivisteen reiän kokoinen ei siihen sylinterin yläpäähän pidä koneistajan paljoa pyöristystä tehdä, ettei tiiviste jää tyhjän päälle.

Cleviten laakerit on ihan ok, ja valikoimaahan löytyy myös vähän racempaakin jos vakiot arveluttaa.

 

Hyvä huomio pyöristyksestä, pitää muistaa sanoa.

Lohko ja kampura lähtivät R-koneistukseen tsekattavaksi, katsotaan nyt paljonko ylikokoa vaatii, sen verran katseltiin etukäteen että luultavasti 0.005", viitisen satkua oli soikeutta sylintereissä pahimmillaan
.
Sitten poraus, runkolinjan ar-poraus ja alakerran tasapainotus. Nuo Arpin pinnapultit runkopukeissa tiemmä tekevät sellaisen että kaulat eivät niiden jälkeen ole samanmuotoiset kiristäessä kuin vakiopulteilla, näin netistä luettuna ja R-koneistuksen vahvistamana.

Koneen ajateltu speksilista ensi kesällä oli tällainen, saa kommentoida. ***merkityt jo ennestään koneessa.

-Kone LS3 376cid, 2009 crate moottori.
-ARP 8740 main stud kit, 234-5608
-ARP 8740 Head stud kit, 234-4317 ***
-Vakiokampura, vain kiillotus.
-Clevite P-series KK ja R-laakerit, uudet nokan laakerit.
-Wiseco Professional series, K398x7 männät
-Callies Compstar 6.125" kiertokanget, arp 2000 pultein.
-LS9 kansipahvit, 7 kerroksinen MLS ***
-Lunati 21460702 nokka, .050 227/238, .583"/.600" ***
-Lunati 73925K1 venttiilinjouset, 379 lbs./in ***
-COMP Cams jakopää 7105, tuplaketju, säädettävä. ***
-COMP Cams GM LS Series Retrofit Trunnion Kit 13702, eli keinujen upgrade, kunnon neulalaakeroinnit. ***
-COMP Cams Chromo tönärit 7955-16 ***
-Summit SFI dampperi, 8-urainen, vakiokoko. ***
-Paxton Novi 2200SL ahdin ***
-ECS ahtimen kiinnitys, ja kiristinsarja ***
-Comp Cams nostajat, vaiko LS7 ?
-Ev14 1300CC suuttimet ***
-Holley LS Hi-Flow bensatukit. ***

Siinä varmaan kaikki, ehkä?

Kaksi juttua oikeestaan mietityttää, kanget.
Onko riittävät, 4340 H-profiili, tiettävästi parempi kuin Eagle, Scat tms. Budjetti on kuitenkin rajallinen, valmistaja ilmoittaa 750rhp, myyjä 1000rhp proof, käytäntö otettu paljon enemmänkin, mutta... Hintaero kuitenkin aika pieni vaikka Callies Ultra sarjan keppeihin.

Sitten öljypumppu, minkä laittaisi, ja sitten vielä nuo nostajat.

 

Onko LS3:n nostajat 1:1.7 ja LS7 1:1.8? Sullahan meni pakovena lähelle mäntää. Tosin ei toi vipusuhde paljoo vaikuta pisto-to-valve väliin.
LS koneeseen saa kannentiivistettä erillisellä liekkirenkaalla mutta en nyt muista valmistajaa. Saattais löytyä haulla "LSX 440cid"

 

Ei keinut vaan nostajat, keinuissa tosiaan oli munkin muistaakseni tuo ero mutta jää nykyiset. Eli LS3 omat missä tuo Trunnion kit. Nuo LS9 pahvit pitäisi olla vallan riittävät kokoonpanoon, ja halvat.

Ja pakovena meni loppujen lopuksi lähelel mäntää korkkaamaisillaan olevan jakopään takia, oikealla ajoituksella ei ollut lähellä, ja Wisecoissa on kunnon montut venttiilille.

 

Juu, luin liian äkkiä, nostajistahan sä puhuit. Sekoilin mut Itte ajattelin tilata compin 1.8 keinut et saa nostoo lisää eli 0.624"
Kai tuollaset hydrollerit sen sietää.
Ei taida ahdinkone paljon kaivata enempää nokkaa ku mitä sulla nyt on.
Kyllähän sulla on tulossa vahvaa settiä, varmaan kestää sen 700+heppaa.

 

Jos nyt ihan budjetilla menet, niin mun käsityksen mukaan kaikki nostajat on "LS7" nostajia ollut jo vuosia. Toki jo paljon ajetut kannattaa vaihtaa uusiin, mutta LS7 nostajissa ei ole mitään ihmeellistä sinänsä vaan ne rupeaa olemaan ikäänkuin vakio vaihto tavaraa. LS7 nostajaa kai alkuun pidettiin kovempana juttuna kun se moottori kiersi enemmän ja sitä kautta nostajiakin pidettiin parempina kierrosten keston suhteen. Itekkin setvinyt tätä asiaa oman LS ykkösen kanssa ja pohtinu että pitäiskö rockauton tarvike nostajat päivittää virityksen myötä kyseisiin nostajiin.

 

Jos on uskomista Nelson Racingin tekemisiin niin noi vakio hyd/roller nostimet kestää kierrättää 8200rpm ilman ongelmia. Vaatii alkuperäistyyppisen venakoneiston esim. beehive jouset.

 

Beehivet on kyllä köykäiset, mutta siihen se vahvuus loppuukin kun puhutaan riittävästä jousijäykkyydestä kierrosten suhteen. Melkein uskoisin että jos nykysiä nostajia ei ole tarvetta uusia käyttötuntien suhteen, niin niillä tulee toimeen ihan hyvin.

 

Beehiven pitäisi olla nimenomaan hyvä kestämään kierroksia pienemmällä jousipaineella, ja erityisesti se auki-paine sietää olla suhteessa löysempi kuin seetipaine.

Jos Beehivestä haluaa mahdollisimman suuren hyödyn ja kierroskestävyyden suhteessa jousijäykkyyteen pitää ne valita ja shimmata vähän erilailla kuin perinteiset jouset joissa vaan katsotaan seetipaine ja ettei ne ole lähelläkään pohjaamista.
Beehive pitäisi pyrkiä "säätämään" siten että se on maksiminostolla varsin lähellä coil bindiä, tällöin se toimii parhaiten.

Ja sitä painoeroakin on melkoisesti, mittasin yhden isolohkon tuplajousi-paketin retainereineen jotka painoivat 3.2 kg, ja niiden tilalle tulevat beehivet retainereineen vain 1.8 kg.