Mikä ensimmäiseksi autoksi?

Minun eka auto oli ford fiesta 1.1 vuosimallia 1976 ja hintaa oli euroiksi muunnettuna 250€.

Eikä ole tässä 24 vuoden aikaan vielä päässyt autonhankintabudjetissa edes 5000€on.

Aloittajan lähtötilanne on siis aika hyvä. Mutta autoon ei kannattane välttämättä ihan kaikkea irtoavaa sijoittaa.

 

Jos kerran kulkupeli ittelle tulee,eikä käteinen olis rajoite,kattelisin sellaisen ,joka miellyttä itteäni.. En toisten mielipiteitä kysele,en ole kysellyt tähänkään mennessä ja kuitenki 50v lähenee...

 

Kyllä minä ainakin aikoinaan laitoin koko omaisuuteni ekaan autooni, 500 mk. Simca tonniin

 

Simca tonni, katsastajan onni

 

Kummaa holhoamista täällä, kysehän on pelkästään redneck1:sen autoon käytettävissä olevasta maksimi summasta eikä suinkaan hänen koko omaisuudesta.

 

Ei tommoseen muiden mielipiteet saa vaikuttaa..
Itellä eka auto oli 58 Cadillac, joka löytyy vieläkin. Heti kun tilanne sallii niin on taas ajossa ympäri vuoden käyttöautona.

 

totta.

tosin mitä itse muistan omasta nuoruudestani.. ja kaverien..
ja itseäni nuorempien 16-18 vuotiaiden autoista kiinnostuneiden jätkien budjeteita kun oon kuunnellut.. se raha mitä itsellä on.. se on se koko budjetti. kärjistäen: jos oli 1000 ostettiin 1000 auto. yhtään ei mietitty pidemmälle. laskettiin vain että sen verran on nyt rahaa ja se käytetään. itse fiksuunnuin jo ennenkuin ostin oman autoni kun huomasin kuinka paljon pelkkään bensaan menee laina autoissakin. siksi yritän holhota jos vaikka joku muukin on samassa nuoruuden innon sokaisemassa tilassa. mutta joo.. ei sitten yritetäkkään antaa neuvoja sellaselle alottelijalle joka sitä kysyy kun se sua vittu häirittee.

 

6-sarjan bemari 80-luvulta tai 535 80-90 lukujen taitteesta. Mahdollisimman originelli ja semmoisena kun pitää niin arvonsa pitää. Ehkäpä jopa vähän nostaa.

 

Täs vaan paistaa kaarne aika pahasti läpi!
Oli miten oli, 17v jannu ei ylärajaa autonhankinnassa???vaikka kuin ois saanut perintö rahohja,. ..
Case in closed

 

Ite nostin säästötilini tyhjäksi ja ostin 60- luvun amerikan auton joskus aikanaan. En ole katunut hetkeäkääm. Tosin säästötilillä ei ollut 5 numeroisia lukuja, mutta lähellä.

 

Katso tarjontaa täällä ja maailmalla, mieti joitain malleja ja osta mieluisin. Ei se sen kummempaa ole. Sulla on ilmeisesti aika hyvin tiedossa jo malleja.

Mun mielestäni GM on helppoja harrastettavia (tietyin varauksin), ford osottautunut hankalammaksi. Moparista mulla ei ole kokemuksia. Toki otoskoko on pieni, joku mustangi varmaan tosi helppo, en tiiä.

Et ehkä joku GM tuote olisi helpoin alkuun, sellainen mihin saa osia hyvin esim. kts. rockautosta perus varaosia. Chevyt kai on sellasia esim. Impala, chevelle yms. joltai 60- luvulta tai vastaava joka mahtuu ilmottamaasi budjettiin.

Nyrkkisääntönä voi pitää sellasta että niitä vanhoja autoja joita ei erityisemmin harrasteta, ei saa mallikohtasia osia kovin helpolla tai ovat kalliita.

 

Tämmöseen tuo budjetti vielä riittäisi ja varmaan on raha tallessa.


On pienemmässäkin tallissa (jaa mutta 4 auton talli taisi aloittajalla olla), tilaa puuhastella. En tosin tiedä miten tuohon saa talvirenkaita.

 

Corolla on monilla absoluuttisilla mittareilla maailman paras ensimmäinen ja viimeinen auto. Se vie keskivertoperheen pisimmälle pienimmällä polttoaineella ja vähimmillä huolloilla, oli kyseessä sitten suomalainen, afrikkalainen tai intialainen perhe. Jos on pitkä, hommaa Verso.

Oliko muuta speksiä, kun budjetti ja kuljettajan pituus?

Mihin käyttöön? Paljonko pitää ajaa (vuodessa/auton pitoaikana)? Paljonko pitää kuljettaa yleensä? Entä enimmillään? Kuinka usein enimmillään? (kannattaako ostaa corvette ja kaveriporukalla sitten cruisailla muiden autoissa?) Haittaako kulutus? Kuka korjaa? Onko aikaa korjailla?

Jos funtsit autoa harrasteena tai muuten muista, kuin käytännöllisistä näkökulmista, niin sitten tarvii funtsia millaista fiilistä sillä haetaan? Mitä haluat larpata autossasi istuessa? Mitä haluat viestittää muille valinnallasi? Tarvitsetko autoa jonkun harrastuksen välineeksi? Kiihdytysautoa? Pimustusautoa?

Sitten vain valitset mieleisesi merkin ja mallin ja ostat niin hyvän sellaisen, kun budjetti antaa periksi.

...tai sitten kävelet joku päivä autokaupan vaihtopihan aidan vierestä ja toteat, että tuo on pakko saada.

 

Ketjussa ensimmäisillä sivuilla budjetti oli rajaamaton ja sitten aloittaja asetti 50k€ katon maininnalla, että perintörahojakin on saatu.
Omia ja kavereiden nuoruusvuosia (ennen täysikäsyyttä) muistellessa tuli sellainenkin asia mieleen, että eihän ne vanhemmat antaneet kaikkien, kaikkia unelmia toteuttaa vaikka omaa rahaa olisi ollut. Omalla kohdalla tilanne oli hyvin positiivinen, kun 18 V. ikään mennessä oli jo kaksi autoprojektia takana ja vanhemmat myötämielisiä. Vaikka töitä ahkerasti tein, niin siitä huolimatta harrastus söi kaikki omat ja saadut.

Näihin ajatuksiin nojautuen päättelen, että aloittajan budjetti voi olla 0-50k€ monesta syystä, eikä vähiten sen takia mitä vanhemmat sallii. Täysikäisyys on yksi rajapyykki, mutta kyllä se vanhempien kontrolli on vahva niin kauan kun saman katon alla asutaan. Omilleen muuttaminen sitten syö budjettia toisesta päästä ja hankinnan kohde voi muuttua.

Jos vanhemmilla on jotain auto, vene, mp, ilmailu..... taustaa, niin uskoisin, että hyväksyntää harrastukselle on helpompi saada. Kaveripiireistä muistan hyvinkin jyrkkiä rajauksia kotoa.

Omille lapsille meinaan antaa mahdollisuuden valita harrastuksia melko vapaasti ja samalla olla tuputtamatta omia. Tietysti jos jompi kumpi innostuu ylipäänsä ajoneuvoista, niin olen iloinen, mutta ei ne minun ilot siitä kiinni jää.

 

Tuohon täytyy inttää vastaan. Faija toi Saksasta 79 Camaron joskus 90-luvulla, jonka jälkeen perheessä on ollut vähintään käyttis aina jenkki. Tällä hetkellä 04 Sebring ja harrasteena 79 Chrysler LeBaron (takavetonen M-body), mutta mokoma vastusti kaikkein eniten mun suunnitelmia. Heti auton hakemisen jälkeen oli täysin toinen ääni kellossa.

 

Varmaan Esim. Toyota Yaris vois olla passeli ensimmäiseksi menopeliksi.

 

Ehkä siinä vähän koeteltiin tahdonlujuutta?
Edit:
Tai sitten sinusta yritettiin kasvattaa normaalia ja lopuksi kun mitään ei ollut enää tehtävissä, niin olkoot mikä on.

 

Melko kallis vehje.

 

Mahdollisesti menisi mutta en kuitenkaan ostaisi koko rahalla autoa.

 

Tuollaisia -58 Cadillaceja tuntuu olevan paljonkin, jotka tulevat ympärivuotiseen käyttöön,- sitten joskus