Mopsin Slant-6 vinkit

Nysse löyty se tyhjäkäynti. Guinnesin ennätysten kirjaan pitää kirjata 5 min meidän pihassa. Hyvä saavutus edellisen 10-15 sec jälkeen.

Toimenpiteet: Bensasuodattimen "ilmaus" eli kanisterista bensaa suodattimeen ja sitten "täytenä" se kiinni (kaksi ruutupaitaa pesuun, kun valu gasot pitkin käsivarsia). Seokset 3 kierrosta auki (kävi se 2,5:llakin, mutta vaati 2 min kohdalla polkaisun). Tyhjäkäyntiruuvi, slow idle, kolme kierrosta sisään, fast idle kuustonenkaartamokettunen-menetelmällä eli fiiliksellä.

Lopuksi kiitokset Mudtacerille sytkänsäätövinkistä: "Niin aikaselle, että pistää hanttiin startatessa ja sitte hiukka takas". Nyt starttaa juh-juh-brumm. Ihan eri, kun viimesyksyiset fiatinveivaamistalkoot ja polkemiset.

Jos lähtis vaikka reissuun...vaikka Pargakseen...

 

Tein eka rautakauppareissun yllämainituilla säädöillä. Oli hienoo, sammui vaan kerran Viherlassilan liikennevaloissa. Tuo sammuminen ja huono tyhjäkäynti tulee aina välilämpöisenä, kun on lähdetty jonkun vartin-1/2tunnin seisoskelun jälkeen liikkeelle.. Reipas maantieajo taas parantaa.

Päättelin taas että kyseessä on yksi omatyhmä lisää: Mulla on sellainen tosi yksinkertainen ilmanputsarin kotelo, jossa ei ole esilämmitystä, mutta ei myöskään snorkkelin jatkoa maskiin. Siis kone imee ilmaa siellä konekopan uumenissa, pitkästi öljykorkin takaa. Eli kesälämpöisellä kelillä on liikennevaloissa aina voimakas imuilman esilämmitys.

Pitää värkätä snorkkeliin jatko. Siinä jäähdyttimen takana pellissä on se reikäkin, jonka kautta ilmaa pitäs imeä. Mistäköhän löytäs tollasta tavaraa kun tuon pikkupikakuormurin dualsnorkkeleissa?

 

Ei tahdo löytyä slantille tyhjäkäyntiä alipaine-ennakon kanssa. Ilman tuota alipaine-ennakkoa kaasarista tulpattuna käy nätisti, mutta veto katoaa. Kaasarina siis holley 1945.. alipainekello jakajan kylessä on uusi. Tuntuu että ilman alipaine-ennakkoa on myöhäsellä ja alipaine-ennakon kans liian aikasella vaikka kuin yrittää korvakuulolla hakea.. miten slanttiasiantuntujat säätää ennakon, ilman alipaine-ennakkoa(tulpattuna?) ja sitte letku kii, vai alipaine-ennakko käytössä? Alkaa mielenkiinto loppua ku aina sammuu lämpimänä johonki.. entä paljon se pickupin välys pitää olla?

 

Miten slanttiasiantuntujat säätää ennakon? Oikeaoppisesti, jakajan vakuumi irti ja tulpattuna, 10-12 astetta ennen tdc. Tai sitten alipainemittarilla; paras vakuumi.

Mutta minä täällä maalla ilman ajoitusmerkkejä vauhtipyörän päässä säädän fiiliksellä. Yritin sitä alipainemittarijuttuakin, mutta ostamani mittari ei hievahtanutkaan vaikka kuinka sääti.

Eilen taas parani. Ajoin slanttivanin lämpimäksi, kotipihassa sitten kone käynnissä hakemaan hyvää kohtaa jakajaa pyörittämällä. Liian myöhäisellä alkaa sivuputki "puputtamaan", liian aikaisella käynti menee "kompastelevaksi". Siinä välissä käy ns. halulla. Hyvä referenssi on pcv-venttiili: parhaimmalla vakuumilla se "juttelee", miltei viheltää (uusi pcv-venttiili, viimesyksyinen päästi kaiken läpi). Kun vakuumi katoaa, pcv hiljenee. sain seoksiakin 1/4 kierrosta oienemmälle ja slow idle-ruuvista 1/4 kierrosta pois.

Joten mun vinkki olisi: Kokeile vakuumi kiinni pyörittelemällä.

Pickupin välys pitää olla 1974-1976 0,008 inch ja 1977 eteenpäin 0,006 inch. säädön jälkeen kokeile 0,002 inch isommalla rakotulkilla.

 

Uudemmissa slanteissa on enempi muuttujia säätöjen suhteen.

60-lukulaisen säätäisin alipainekello irti sellaiseksi, että mekaaniset ennakot maksimissaan on jossakin 28-30 astetta kierroksilla ja tyhjäkäynnillä joku 5-7 astetta ja vielä lopuksi tarkastaisin, että tyhjäkäyntiennot ei seilaa eli on tarpeeksi jousia keskipakopunteissa. Alipaine-ennakkoa sais olla enimmillään joku 10-12 astetta.

Elektroniset jakajat on saastelaitekauden varusteita ja niissä voi olla ihan eri asetukset kun on pakokaasun takaisinkierrätystä ynnä muuta jännää. Vanhemmassa ollut kai kuin "ported vacuum" alipainekellolle, eli ei ole toiminnassa tyhjäkäynnillä. Jos pitäisi saastelaitteista karsittu tai niitä ilman ollut laittaa toimimaan tehtaan elektronisella sytkällä, niin ekaksi pitäisi tarkastaa ja tarvittaessa muokata keskipako- ja alipaine-ennakoiden määrät sopiviksi.

Alipaine-ennakon kellon kiinnitysreikä voi olla jakajan anturin alla joko ulko tai sisäkehällä ja sellainen jossa se on sisäkehällä lähellä akselia, tekee yleensä tosi paljon asteita alipaine-ennakkoa ja kone voi käydä vähän turhan raskaanoloiseksi, jos ei ole palamista hidastavaa pakokaasun takaisinkierrätystä toiminnassa. Sellaiseen jakajaan oon jopa joskus viilaillut shimmileyvn alipainekelloon ja ottanut suunnilleen puolet pois sen liikealueesta.

Sitten kun on viilattu koneesta kaikki paikat niin ei enää toimi vakion koneen asetukset. Tenu-Dartissani on 15 astetta tyhjäkäyntiennakkoa, 32 kierroksilla eikä alipainekelloa ole kytketty lainkaan, kun ei tunnu sietävän sellaista ennakointia.

 

Jjoo.. ei mullakaa tosiaa oo mitään ajotusmerkkejä joten korvakuulolla on pitäny mennä.. jonku aikaa toimii ok, mutta sitte katoaa tyhjäkäynti yleensä.. lämpimänä

 

Ciccarellille: Mistä sun autossa ilmanputsari ottaa ilman? Ettei olis liika lämmintä. Värkkään omaani jonkun snorkkelin jatkeen. Konehuoneessa kun on kuuma vanissa.

Slant Sicknessille: Rupesin huolestumaan. Mun slantti kun on 1980--> SuperSix, jossa on ollut kaikki saastevehkeet ja sellainen veden lämmöllä ohjattu alipainetöpselikin löytyy, mutta jakajan vakuumi ei mene sen kautta. Sitten taas jakaja mulla on jotain mallia 1980-1983 alipaine-ennakolla ja kaasutin ehkä 1982 ilman mitään sähköjä. Onkohan tuossa toivoakaan saada se käymään järkevästi? Pitää tehdä joku kaatopaikkakeikka niin sitten näkee.

Mihin kohtaan laitoit jakajaan shimmilevyn?

 

Kun se alipainekello on irti jakajasta, niin sitten jo näkeekin kohdan, mikä rajoittaa tangon liikkeen pituuden. Tanko on peltisuikale, jossa on olake, joka taas ottaa alipainekellon runkoon liikkeen lopuksi. Siihen väliin sovittelin pellinpalasen, jonka paksuus oli puolet liikkeen pituudesta. Sopivan muotoinen kappale pysyy ko paikassa ilman mitään kiinnityksiä. Jos jakajassa on molemmat reiät, ulompi ja sisempi, alipainekellolle, niin saman saa tehdyksi käymällä tiskillä ja ostamassa vanhemman mallin alipainekellon - niissä taitaa jopa lukea asteet meistettynä siihen tankoon.

Se, mihin mä tommosta eka kerran sovelsin, oli 360 V8. Kun tulppasin suunnilleen ainoan saastelaitteen, mitä 1976 Coronetin exportmallissa oli, siis EGR, moottori mieluusti nakutti kevyellä kuormalla. Se oli ylimääräisen alipaineennakon ansiota. Liikkeenrajoituksella sain nakutuksen pois. Nuo vaikuttaa "kaikki yhdessä" ja siksi modatessa joutuu tekemään muutakin kun riipimään liiat roippeet pois. Jos ne ei oo rikki, niin antaa ehkä olla sellaisenaan. Emissioauton moottorissa voi myös olla nokka-akseli erilailla ajoitettu, eli jakopään rattaat tekee muutaman asteen jättöä.

 

Voimia slantin säätelyyn.. http://bangshift.com/bangshift1320/drag ... n-dragway/

 

KajS: ihan vaa konehuoneesta ilma tulee..

Eilen pääsin kolmen risteykseen (tietenki keskelle) sammumisen jälkeen kotipihaan, ja siihen sammu.. ei käyny joka pytyllä kyllä.. en avannu ees konepeltiä ku syletti sevverran. Viimeks tuollasia oireita oli vanhalla jakajalla jonka akseli oli väljä ku mummon pi..meässä kutoma villasukka. Noh, tutkitaan ku ehditään. Vielä yhden slantin kylessä on jakaja kiinni, jos kävis sen hakemassa ja testais sillä.. kuin paljon noissa 70-luvun jakajissa on eroja, vai onko ollenkaan?

 

Tuo oli hyvä. Nyt kulkee slanttivani. Pitäs ostaa tuota limevihreetä ja sparyta koko laite. Viimesimmät viritykset oli seosruuveista 1/4 pois (2,5 kierrosta jäljellä). Tyhjäkäynnistä 2,5 kierrosta ns. sisällä, fast idlesta puoli kierrosta pois. Nyt käynnistyy kuin edellinen efivani, lähtee liikkeelle, kiihtyy ja kulkee.

Viimeisin viritys oli "cold air intake". Ostin Bauhausista liesituulettimeen tarkoitetun alumiinihaitariputken. Sisäläpimitta 4" eli 10,00 cm. Virittelin putken ilmanputsarin torvesta maskin yläreunassa olevaan reikään. Muotoilin puupalikalla ja ruuvarilla. Koeajoin ja totesin hyväksi; välilämpöstartit onnistuu paljon paremmin ja lämmöt pysyy kurissa, vaikka termostaattina on Opel Commodoren (2,5l suorakuus) 88 C.

Vielä mä sen Slant Sicknessin ehdottaman sähköflektin laitan, jotta slanttivanilla voi osallistua hillclimbkisoihin...

Ainoo, mikä tässä projektissa huvittaa, on bensan kulutus: slanttivani vie ihan sen saman 15-18l/100 km kuin se '89 efivani 318+A500...

 

Samaa naureskeli kaveri joskus letukan vanilla (tosin molemmat kaasarikoneita). 305 vei saman ku 383 stroukki... Mut eroa tuli esim. siinä, et siinä missä 305:lla sai ylämäkeen vetää "lappu lattiassa" ettei vauhti hidastu, niin 383 kiipes pintakaasulla.

Mut paikaltaan lähdön vei kyllä 383 ns. 100-0. Ai mistäkö tiedän...?

 

Mistäs mun kannattaa lähteä hakemaan slanttiin uusia kannenpultteja? Paikallisen puljun kautta kaikki muut osat hoitunu mallikkaasti, mutta nuo tuntuis olevan "tiukassa" .
Jenkeistä en ala tilaamaan nyt tähän hätään yhtään mitään.
Oli vähän väsyneen olosia nuo alkuperäiset vm. '66 pultit, kun idioottina koitin niillä kasata. *Naps!* :x

 

Mä oon tuon oman matonkastelijani päivittänyt uudella lämppärinkennolla, syylärilla, ylä ja alavesiletkuilla, lämppärinletkuilla. Joka paikka ratkesi perä perää. Lopulta vaihdoin alempipaineiseen syylärinkorkkiin. Ei ole enää kuumenemisongelmia, mutta vettä katoaa koko ajan. Hmmm. Miks Offenhauserin alukopassa on vettä kiinnitysruuvin kuopassa? Ruosteista vettä? Ja seuraavassakin? Ei kai? Ruuvi auki kuumasta koneesta ja vettä lähtee tulemaan. Venttiilikopan ruuvien reiät on antautuneet ja niitä pitkin nousee vettä koneen päälle. Huomenissa pitäis lähteä maakuntakierrokselle, joten eiköhän noihin riitä Loctiten keltainen kierretiiviste. Ainakin pitää sitä yrittää. Voi olla huomenna kutostiellä Dartti erikoistarjouksessa, jos ...

Jatkossa pitää laskea vedet pois jotta voi säätää venttiilit. Huoh.

 

^Hah.. Täällä on yks moppe heppu joskus jonnekkin kirjottanu, että kun moparista ottaa vaikka pyöränpultinkin irti, niin sieltä tulee jäähytysnestettä...

 

Se on likipitäen noin. Puhki oli kansi ruuvin reiästä, elikkäs oon valukopan vääntänyt pidemmillä, mutta samalla liian pitkillä ruuveilla kiinni. Ja kun yks on pohjannut vanhaan kanteen liian suurella voimalla, niin läpihän se on mennyt.. No, eikun 1/4"-20 studit liimalla kii ja kovaa ajoa vaan (seuraavaan vuotoon saakka).

 

Kiitos Ana67:n ja SlantSicknessin vinkkien on Slanttivani päässyt liikennöitävien ja näin ollen tavisautoilijoita ärsyttävien tienkäyttäjien joukkoon.

Carter BBD:n seosruuvit on 2,5 kierrosta auki ja tyhjäkäyntiruuvi 2,5 kierrosta sisällä. Sytytys sopiva, koska käy...

Laitoin Bilteman 10" flektin jäähdyttimeen erillisellä kytkimellä ja 4" imuröörin ilmanputsariin. Nyt kulkee.

Aikamoista NoBudget Dajiban-meininkiä. Mutta kiva käydä kaupassa ja sillai. Ehkä toistan itseäni, mutta innostuminen johtaa siihen.

 

Noniin, seuraava projekti sitten kytkeä flekti toimimaan jäähdytysnesteen lämpöanturin kautta. Ettei tule tylsää vaan ajella

 

Samaisesta Biltemasta löydät alumiinisen adapterin termostaattikytkimelle. 38mm letkukoko passaa alavesiletkuun ja sen saa sopimaan lähelle vesipumpun letkuliitäntää. Sit vaan valitsemaan sopivan lämpötilan kytkin. Mulla on joku 84/74 asteinen 82 asteisen termostaatin kaverina ja toimii hyvin. Kahden kytkimen kokemuksella nuo ei kestä ohjata flektiä suoraan kovin kauaa, joten rele propellin syötön väliin. Ja se hytin kytkin voi olla kiva lisä rinnalla varuilta tms kun jo ehdit sen laittaa.

 

Tuo anturihomma olis aika pro-viritys. Tuo manuaaliohjaus oli poikani vinkki. Hänellä oli samanlainen viritys Datsunissa, jossa Toyota 4A-GE Dellorto-tuplilla. Lämpömittaria oli opittu tulkitsemaan. Sama juttu Dodgessa, tosin pitää osata ennakoida: flekti päälle jo kaupunkia (Turku) lähestyessä, ylämäkikiihdytykset kanssa 20 C + lämpötiloissa on hyvä tehdä flekti päällä. Parasta manuaaliflektissä on lyhyiden matkojen ajaminen kuumalla moottorilla. Kun lähtee kaupan L pihasta ja siirtyy kaupan K pihaan, antaa flektin käydä. Parempi joutokäynti.