Nykysytkät ja kipunavermeet

Taidat olla oikeassa. Sitten siinä olisi jotain järkeä.

 

Hot Rodissa on 8:n erillisen puolan toteutus on tehty pikkulohkoon noin tsiljoona kertaa siistimmin, ammattimaisemmin. kalliimmin ja tylsemmin (?) MSD:n palikoilla:

How to Convert a Small-Block Chevy to Coil-Near-Plug Ignition


We used a set of MSD coil boots and an Accel ceramic plug wire set to custom make wires for our new coils. It is wise to install your headers and fit the wires one at a time so nothing fights for spaceor burns.


The completed engine is ready to fire-up. Once that is done, the timing will be temporarily locked in the software and verified with a timing light to check that the distributor is correctly synced to deliver the exact timing the software is programmed for.

Tuo Accelin piuhasetti, josta noi on värkätty, voisi olla tämmöinen:

ACCEL Extreme 9000 Ceramic Spark Plug Wire Sets 9001CK

 

Kohtuullisella mene(s)tyksellä olen protoillut Secu-3:n ohjaamaan 8:aa suutinta semi-sekventaalisesti ja hei-jakajan puolaa. Kaksi hyvää starttia ja yhden vetolevyn paskaksi saatuani tajusin olla yrittämättä ohjata puolaa starttausnopeuksilla secun omalla sytkätransistorilla. Sovelsin sen sijaan secun starter blocking -toimintoa siten, että startissa toimii hein omalla 7-pinnisellä ja yli 600 rpm siirtyy käyttämään secun suuriampeerisempaa sytkäohjausta. Nyt on hyvä eikä edes meinaa potkia vastaan ja lähtee nopeasti käyntiin.
En ole kyllä oikein vakuuttunut, mihin tarvitsisin 8:aa puolaa kun tuo yksikin tuntuu riittävän 6500+ jenkoilla. Ja hyödyn saaminen sylinterikohtaisista seos- ja kipinäajoituksista tarvitsisi primäärikohtaiset EGT:t ja/tai WBO:t.

Kyyrilliset aakkoset alkaa olla tuttuja kun tuki on about nolla, mutta kieltämättä ollut opettavaista.

 

Tää tuntui jotenkin omituiselta, vääränlainen kipinä piti tehoa kurissa ylärekisterissä?

 

Minkälaisesta toisenlaiseen ne vaihtoivat sen kipinän?

Tuttava oli aikanaan väsännyt eurooppalaiseen pikkuautoon omatekoisen sytkävehkeen ihan mikroprosessorilla, koska sellaiset kuuluivat osaamisalueeseensa. Siis mikroprosessorit 80-luvulla. Kyseinen kapine oli kulkenut kaikkine virityksineen oikein hyvin. Mutta siellä sytkässä oli ollut jonkinlainen aivopieru, joka OLISI voinut aiheuttaa vaikka mitä. Hän oli päätellyt, että varmemmin syttyy, kun tekee pitkän kipinän, eikä siinä kyse ollut kärkivälistä. Se toteutti kerrotun mukaan jopa millisekunnin pituisen kipinän. Iso konkka CDI sytkässä. Semmonen yhdessä erikoisen seoksen muodostuksen kanssa antaa mahdollisuuden sytytyksen toteutua aika laajalla alueella. Yläkierroksilla kipinä esiintyy kymmenien asteiden ajan. Että jossei sytytä 30 astetta ennakkoon, niin vielä ykk:ssa voi syttyä. Tai pikkuisen myöhäisellä. Tosi märät seokset vaan jotka kastelee tulpat, jotka sitten kuivavat pitkän kipinän jättienergialla ja se on siinä.

Topikki on jo sen verran pitkä, että oon voinut kenties aiemminkin mainita kun mä "onnistuin" itse tekemään käyntihäröjä ruiskulla. Kokeilin Sportsterissa ruiskun suutinparia, joka oli vähän eri mallia kuin käyttämäni. Hieman enemmän cc:tä, mutta sen lisäksi vinoon suunnattu keila. Ne oli jonkun letukan suuttimet, ihan tietystä moottorimallista. Sen vinon keilan löysin omassa testipenkissäni.

Jälkeen päin järkeilin, miksi just tietyssä kohdassa kierroslukualueella tietyllä kahvan asennolla voima katoaa. Kun pyörittelin suuttimia mittalaitteissani ja totesin keilan sivuun suuntautumisen riittävän sen verran sivuun, että tarpeeksi pitkään kestävä ruiskutustapahtuma ylettyy siinä kohdin avoimeen imuventtiiliin ja pähkäilin, että mikäs kyseisen koneen kannessa on just imukanavan jatkeella ... se ruiskutus osui suoraan sytytystulpan kärkeen.

 

Suoraan sanoen en kyllä tajunnut tätä sun selitystä, mutta tärkeintä, että rokkaa..

Mitä tulee tuohon linkkaamaani naapurin venemoottooriin, niin en usko, että noilla virityksillä saa mitään lottovoittoja. Matalaviritteinen 305, jota käytetään alle 5000 rpm, niin ei vaadi kovin suuria ihmeitä sytytyksen suhteen.

Toisaalta onhan tässä jostain vuosituhannen vaihteesta asti autotehtaat luopunut jakajista, joten ei ne myöskään ihan turhia keksintojä ole.

 

Sportsterissa jumppasin Maxxecun kanssa starttivaivoissa. Potki hemmetisti takaisin. Siinä on ainoana asentoanturina 2 lovinen sytkän triggeri, mistä se päättelee kampuran asennon. Varsinkin, jos akku ei anna tarpeeksi ja starttaus on vaikeaa, niin tuntuu arvaavan väärin. Ja kun arvaa väärin, potkaisee armottomasti takaisin. Mitään ei ole haljennut.

Myöhemmin asensin Kujalan tekemän 8-1 triggerin ja se on ainakin vähän parempi. Nyt Maxxexuun saa moodin, joka käyttää muinoisen Sportsterin koneeseen perustuneen Buellin triggeriä (erikoinen epäsymmetrinen hammastus). En ole vielä kokeillut, mut ostin pari semmosta jemmaan. Jos vaikka joskus tekisi jollekin tilaustyönä moisen ruiskutuksen/ahtamisen... (Mainos: Insinööritoimisto Kuparikuviot).

 

Katselin nyt vasta tuon videon. Siinä oli mosa, joka hyötyi 8:sta puolasta. No, olihan se melkoinen mosakin..

 

lähes satavarma että ennakko ei pysynyt kierroksilla oikeasti paikallaan. Itsekin tuota vähä spekuloivat tuolla videolla

 

Tuossa aiemmin linkkaamassani 8:n puolan r*ssänpaatissa on mielenkiintoinen nokka-akselin asentoanturi. Siinä on jakajaan tehty infrapuna-anturi. Tässä on pari kuvaa siitä. En tiedä, onko lopullinen toteutus, mutta idea käy selväksi:





Heppu kehuu tuollaista inrapuna-anturia. Ainakin se näyttää toimivan:

https://www.youtube.com/shorts/5CcglGNH3r4

Voisiko tuommoisen tehdä esim jostain tämmöisestä:


Ja onko joku toimmoinen infrapuna-anturi oikeasti hyvä?

 

Mikspä ei optohaarukalla kun vaan on paikassa, missä ei lika ja pöly ole sotkemassa.

Tuttavan autossa oli isänsä tekemä sytkävehjes laitettu toimimaan vauhtipyörän hampailla. Niitä oli kehällä parisen sataa ja kun ottivat käyttöön hampaan molempien reunojen signaalit, niin olikin jo "alle asteen tarkkuus". Sitä luki mikrokontrolleri ja asettelutarkkuus sytkässä oli just se puolen hampaan mitta. Ihan riittävän tarkka ja on aika yksinkertainen ohjelmisto, jolla tuommoisen saa toimimaan. Sitten vaan joku asentoanturi, joka kertoo aloituskohdan.

Ja jos haluaa lisää tarkkuutta niin laittaa kaksi anturia x,25 hampaan verran sivuun toisistaan, niin saa vielä tuplattua resoluution.

Mutta nämä on/oli eilisen vehkeisiin. Samaan autoon on nyt menossa Nissan Leafista irroiteltu voimala akkuineen.

 

Kun tuli juttua Fordin VR -anturista juttua toisessa ketjussa, niin lisäilempä sellasesta hyvän kuvan tännekin, jossa on näkyy kytkentä:

OE 6740816 — FORD

 

Lueskelin tätä ketjua tässä ja aikasemmin oli juttua volkkarin 106b hukkakipinä puolasta ja sen dwell time asetuksista. Ollaan käytetty speeduinolla ja tunerstudiossa dwell time laitettu 4,3ms. Tosin ei kyllä v8 touhuissa vaan nissanin sr20 koneessa. Tosi hyvä puola ja suht edullisesti saatavilla. On kyllä käyny mielessä käyttää jossain ameriikan vehkeessä mutta toistaseks menty kaasarilla ja jakajalla.

Asiasta toiseen
Tossa meijän nissanissa triggerinä nissanin oma 360 cas jota speeduino lukee dual wheelinä.



nuo kolme pientä slittiä sisäkehällä tukittu ”kynsilakalla” ja yks iso auki. Ulkokehällä 360 slittiä. Triggeri pyörii jakajan rungossa ja pyörii pakonokan mukana joten base teeth lukema on 180 ja triggerangle -87 toki tuo triggerangle vaihtelee sitte nokan ajotuksen/jakajan asennon mukaan. Tämä on oikeestaan tehty sen takia koska tuli rokkiralli autoon myyntiluokkaan eli piti halvalla saada.

Onko joku käyttäny tota volkkarin puolaa ”tuplana” kasissa ja mihin puolat on survottu? Meillä kävi mielessä että johonki imusarjan takaosaan että tulis suunnilleen tulpanjohdot oikeesta suunnasta (kyseessä siis sbc350)

 

Wheeler dealersissa tms korjattiin Dodgen V10 koneista lava-autoa. Siinä oli 4- ja 6-lähtöiset puolapaketit IMUSARJAN ALLA. Voip olla vähän liiankin lämmin paikka tai ainakin jostakin syystä sinne piti mennä osia vaihtamaan. Mulla on 6-lähtöinen VAG-puola sisemmässä lokasuojassa rivikutosta kipinöitsemässä. Ei pahaa sanaa eli toimii tosi hyvin. Hukkakipinällä.

 

Ekalla sivulla nimimerkki Simon Templar ainakin:

 

Ekalla sivulla on linkki, jossa on noista Volkkarin puolan asennuksiin ideoita myös. Tässä kuvaa:


Tulpan johdon pääksi sopii MSD 3304.

 

Laitetaas tämmöinen video tänne, kun vastaan tuli. Elikkä tyhmän ja fiksun puolan vertailua:

 

Nuo sisäänrakennettujen vahvistimien puolat on (usein) käämitty paljon pienemmällä kierrosmäärällä ensiöön. Varausaika tulee lyhyeksi ja hajainduktanssit ja -kapasitanssit pieniksi. Muuntajan sisäinen resonanssitaajuus saadaan suureksi ja sen takia kipinä syttyy nopeammin ja palaa lyhyemmän aikaa. Semmosen puolan voi periaatteessa tehdä ulkoisellekin vahvistimelle, mutta siinä on haasteensa ja lopputulos on usein vielä hyvä häiriölähetin. Perinnepuolathan on tehty kestämään jonkin aikaa latausvirta päällä olemista kunnei ne sytkät kärjillä tai kärjittä ole välttämättä niin älykkäitä, että edes ottaisivat virran pois. Puola kuumenee kyllä ja oikein pitkässä juoksusssa jos akkua riittää, voi hajota. Sen sijaan noi sisäisen vahvistimen nopeat puolat kestää just ne millisekunnit varausta ennen kuin joku paikka suojaa ne tai ne hajoaa.

Mä hain molemmissa Maxxecutetuissa puolien varausajan optimiin katselemalla kipinän olemusta samalla kun säädin puolan varausaikaa. Voi sen mitatakin, mutta aika hyvin näkee, miten kipinä lihoo tiettyyn rajaan asti varausajan kasvaessa ja sitten kunnei enää kehity, niin on hyvä. VAG puolaan jäi noin 3ms asetus ja H-D:ssa olevaan Ultiman puolaan noin 8ms. Jälkimmäinen oli ulkoiselle kipinäboxille tarkoitettu "melkein vakio" single fire puola.

 

Onko se tällainen, jossa on molemmille sylintereille oma puola:

 

Tuo ylempi, missä on kaksi erillistä puolaa samassa boxissa. Mulla on sen ohjaamiseen Alin Bosch-kopiovahvistin, jota ohjaa Maxxecu.

Moottoripyörien kipinävehkeet on eri syistä (usein) varsin hengettömiä. Sportsterin tapauksessa laturin kapasiteetti on kintaalla, joten en voi paljoa asiaa parantaa. Tuo puola riittää ahdoillakin jos tulpat on kunnossa. Ruiskukamat on sähkönsyöppöjä pumpun ja lambdan lämmityksen takia.