Nykysytkät ja kipunavermeet

Aivan. Eikös sulla ollut tämmöinen:

Toi oli se alunperin Lucasin yksikanavainen. Onko sulla noita 2 kpl molemmille kanaville vai ohjaako yksi noita "hukkakipinänä?"

 

Mulla on 2-kanavainen ja se on kytketty ohjaamaan kahta puolan puoliskoa erikseen. Single fire.

 

Sit se kuulostaa järkevältä. Sä olet varmaan joskus linkannut väärin ton Alin, koska ei siinä ole yksi kanava.

 

Jatketaas vielä tällä teemalla. Secu-miehet tykkää käyttää ukrainialaista (eli ylpeästi kotimaista) 0529.3734 (ja muutama muu variantti) vahvistinta:



Venäjänkielisessä versiossa kerrotaan, että siellä on l497 piiri:

According to the latest information, with this switch it is better to use firmware that supports calculation of the accumulation time (the prefix of the firmware file name is “_dwell”), and adjust the accumulation time itself according to the parameters of the coil. With this firmware, the heating of the switches is minimal or even unnoticeable.

Analogs 3620.3734, 3640.3734, 2729.3734. Analogs can be built on the classical circuit using L497. L497 switches themselves manage the accumulation time (firmware without “_dwell”). Connections are the same. If the switch gets hot, especially at low speeds, then most likely it does not calculate the accumulation time itself or it is too high. In this case, it is necessary to use firmware with “_dwell” or correctly configure the trigger pulse duration in the manager. Installed on classics, Tavria, 2108, 2109, etc.

Alista löytyy kuvaa sen piirin datasheetista:





Ymmärsinkö oikein, että tämän piirin idea on vähentää latausaikaa, kun moottorin matalammilla kierroksilla ja tällä tavalla vähentää puolan lämpenemistä? Eikös HEI -moduuli toimi vastaavalla tavalla?

 

Hein aikana ei moisia hienouksia vielä ollut. Siis ei ohjattua puolan varausaikaa. Sakaroin varustettu roottori vr-tyyppisen anturin kanssa kertoi milloin oli aika kipinöidä, mutta sitä, milloin käämiä olisi aika alkaa varata, ei ollut saatavilla. Mikrokontrolleria huutaa moinen, sillä sen saa.

Hein hienous oli ajaa puolan varaava virta virranrajoituksen toteuttavan piirin läpi. Etuvastukseen verrattuna puola varautuu nopeammin ja eroa syntyy erityisesti isoilla kierroksilla monisylinterisissä koneissa.

Moottorin pyöriessä helposti laskettavalla 6000 1/r nopeudella yksi kierros kestää 10 ms (0,01 sekuntia) ja sinä aikana pitää kipunoida neljästi jos kyseessä on 8 sylinterin kone. Homma hoituu pitämällä kipinän purkuaika lyhyenä - joku millisekunti aikaa puolalle olla virratta ja jää jäljelle noin 4 ms kerätä voimaa. Etuvastuspuola alkaa olla epämukavuusalueella, kun se ei enää oikein ehdi päästä täyteen virtaansa asti. Hein virtageneraattorilla onnistuu paremmin.

Puola per tulppa tai hukkakipinäpuolat, joilla jää aikaa vaikka kuinka ja homma on paljon paremmin.

 

Kyllä HEI:ssä on pakko olla joku DWELL-säätö, kun muutenhan tietoa ei olisi kuin ensiövirran katkaisusta (se sakararoottori/VR-anturi).
Pitää se lataus saada alkamaan jotenkin ja myös katkeamaan hallitusti, jos moottori pysähtyy.
Lienee joku tuota "497"-piiriä vastaava.

 

Eihän se ole kummoinenkaan ohjaus jolla saa puolan virran katkaistua jossei seuraavaa kipunaa tule. Moparissa tais kuitenkin jäädä päälle, eli oli huonompi kuin kärkisytkä, jossa oli edes mahdollisuus sammuttaa kone kärjet auki.

Jos etuvastuksen korvaa vakiovirtapiirillä, saa puolan varauksen jonkin verran nopeammaksi. En tiä, eilisen vehkeitä. Maxxeculla olen saanut sekä uuden, että vanhan ajan puolat antamaan parastaan.

Heisytkät ei kaikki ole yksi ja sama. Myöhäisemmäthän osaa jonkun limbmoden ja mosa toimii vaikka yhteys ecuun on poikki. Sama oli niiden (GM) sähkökaasarin kanssa. Piuhat irti ja meno jatkui. Hyvää engineeringiä.

 

FABO:ssa on keskusteltu viime aikoina HEI -modista. Joku päivystävä aussi kirjoittaa näin:

- HEI has variable dwell, Chrys ECU does not. This means dwell is reduced at lower rpms where it is not needed & the coil runs cooler because of this. At higher rpms where more dwell is reqd to fully charge the coil, HEI has extended dwell.

En tiedä, onko se varsinainen limb mode. Se tietokoneliitin vaan säätää ennakoita. Amerikan Joet on keksinyt ottaa sen irti jä käyttää 8 pinnistä 4 pinnisenä. Edellä mainitusta FABO:sta:

 

On se. Aika moni vehjes jää niille sijoilleen, kun väylä katkeaa. Tai muu vika. Edelleen tuli mieleen joskus tienlaidassa seissyt BMW moottoripyörä ja apukuski sen vieressä. Oli tullut tauluun alentuneen rengaspaineen varoitus ja matka meni katki. Kuski oli lähtenyt apostolinkyydillä pumppua lainaamaan.

Mä oon ajanut joskus epähuomiossa etukumin pilalle koska siellä ei ollut olennaisesti ilmoja lainkaan. Normisti 2,5-3 bar. Renkaassa oli ehkä 0,5 silloin kun huomasin kulutuspinnan menneen pykälille. Ja Lapin reissu…

 

Variable dwell kuulostaa suunnitelmalta. Mut ei se ole sama kuin hallittu puolan varausaika. Semmosesta muutamassa millisekunnissa varaavasta tulee toimintasavut, jos ajan tuplaa. Hei sit pidentelee sitä uudelleem varauksen alkua jollakin analogivirityksellä. Tuskin niihin mikrokontrollereita laiteltiin, kun ovat syntyneet suunnilleen samana vuonna molemmat, HEI ja 4004.

 

Ja samasta FABO:sta (ja muista HEI -mod jutuista). Jenkit tykkää käyttää Fordin E-coilia HEI:n kanssa:


Eikä ihme. Halvin versio on Rockautossa €5.89 kpl. Noita voisi laittaa edellä olleeseen r-tyyliin sen 8 kpl ja niille joku ohjain/vahvistin.

 

Tuommoinen analogiaviritys toimii... ainakin jossain tapauksessa.
Mitattuna joku (en nyt muista mikä). Tuo ei ilmeisestikään ole ollut VR-liipaisulle, mutta Dwell-säätö näkyy hyvin. Vmax (1) on ensiövirta, vaikka lukemassa on V.

Tässä ollut 30Hz taajuutena.


Ja toisessa kuvassa 300Hz.

 

Kaivelin mappeja...
Nuo käppyrät on BMW1738017 puolalla ja 53-2600 syt.ohjausyksikkö (Biltema).

 

Mikäli sikäli oikein googlailin, niin Bilteman keksintö on kopio BOSCH 0 227 100 137 moduulista:


Ja on tarkoitettu hallanturijakajalle. Siis periaattessa samanlainen kuin tuo Ukrainan poikien Ladan vastaava. Voisiko tuossa olla jo joku piiri?

 

Unity MotorSports Garagessa ollut viime aikoina Chevyn 408 pikkulohkon dynovideoita.

Uusimmassa video vertaillaan ohjelmoitavaa Progression Ignitionin jakajaa ja perinteisempää mallia.



Lopputulos oli, että ohjelmoitava tuotti vähän joka osa-aluella enemmän tehoa ja vääntöä.

Tässä heidän sytkäkartta, jos jollekin on apua:

 

Tuli vahingossa vastaan jotenkin mielenkiintoinen moottori ja sen suorastaan taiteellinen hukkakipunäpuolapaketti (FORD EF XH AU (SERIES 1) FALCON IGNITION COIL PACK) . Elikkä aussi-Fordin suora kutonen:




EDIT: Oikea moottorin kuva päivitetty. Näitähän oli taas niin monelaista, kuten aina.

EDIT2: Tässä lisää tietoa. muunmuassa:

Pinout – Looking at coil with HT posts at top and 4 pin connector at the bottom the pinout from left to right is:
Coil -ve 1&6
Coil -ve 2&5
Coil -ve 3&4
Common coil +ve

 

Ihan kuin omatekemä!

En pystynyt persdynottelemaan muuta kuin semmosia, mitkä laskeutuu lineaarisesti paineen mukana ennakoille. Slantissa on 34 astetta @ 100 kPa ja siitä 2 astetta muutosta per 10 kPa, eli 0,7 paineilla 20 astetta ennakkoa ja 60 kPa maantievedossa 42 ja silleen. Tuo 900 kohdalle kaivettu kuoppa on myös kuin omatekemässä. Tollaviisiin saa moottorin sammumista ehkäistyä. Eli jos jostakin syystä pyrkii laskemaan käyntiä tavoitteen alle, niin tulee joutuisaan lisäennakkoa (900 => 700 nostaa ennakkoa 5 astetta joka jo tuntuu).

Toki tommosta sytkällä tehtyä kuoppaa ei tartte enää kun IAC hoitaa homman.

 

Huomasinpa, että Haltechin sivulla on näistäkin tietoa. Eli tarttee erllisen ohjaimen:

The ignition coils on this engine require an external igniter module. Haltech HPI igniter module are a good choice for this.
DO NOT CONNECT THESE IGNITION COILS DIRECTLY TO YOUR ECU


Pin Description
1 ECU Ignition Signal From Igniter
2 No Connection
3 12V+ Switched

Haltechilla on muutenkin aika hyvä kirjasto, jossa on esim.artikkeli, että kuinka tunnistaa äly ja älytön puola:

Do I Need An External Igniter Module ?
How to identify if an ignition coil has an internal igniter module or will it require an external igniter.

 

Turhaa vaivaa laitella erillisiä vahvistimia/drivereitä, jos puola(t) on saatavilla sisäänrakennetuilla. Puolan ja ohjaimen välissä liikkuu aika nopeareunaisia signaaleita, silloin kun kyseessä on muutamassa millisekunnissa varauvat tehopuolat. Niillä signaaleilla saa huonosti suojatut anturisignaalit saastutettua yms yms mitä ei integroidulla helposti tapahdu.

https://www.finjector.com/eng/6_cyl_ignition_coil_with_integrated_power_stages-p-530218-42

Esimerkiksi tuo on osoittautunut oikein kelvolliseksi kutoskoneeseen. Piuhotetuilla aktiivipuolilla on sekin etu, ettei niitä tarvitse laittaa kaikkein kuumimpaan paikkaan kiihdytettyä hajoamista odottelemaan. Ainaski VAGilaisiin oon joutunut vaihdatuttamaan puolia ja käyttämään vakuutusyhtiön hinausturvaa. Ne on just niitä puolia, jotka on kannessa syvällä olevan puolan päällä.

 

Sattui tulemaan tähän sopiva sivu vastaan, joka on tässä kääntäjällä. Siellä esitellään näitä itäblokin ohjaimia, ja muutamassa on tuo mystinen piiri, mutta ei kaikissa:

0529.3734, Single-channel switch to replace 36.3734, also for L497




133.3774-03 , Two-channel switch to replace 42.3734, also on L497, but with a modified power supply circuit