Pohjamaalaus

Pitäisi saada projektin pellit jotenkin suojattua, kun aikaa tulee menemään koritöissä, ja olisi tuota hyvä saada pestyäkin välillä. Vanhoja kolarivahinkoja on korjattu vaihtelemalla suoria pintapeltejä, ja saumat on viimeistelty tinalla ja kitillä. Isolta alueelta on vedetty kirkkaalle pellille, ja sama pitää tehdä varmaan koko kopalle (hillottu vuosia pressun alla => pilkkua vähän joka puolella.) Tuota kolhittua etunurkkaa lukuunottamatta pinnassa on vielä alkuperäinen tehtaan maali 60-luvun lopulta. Korihommissa tulee tällä tahdilla vielä menemään varmaan vuosi tai pari ennen pintavärin laittoa.

Pitäisi ruiskutella joku pohjamaali, jonka päälle voi vielä tarvittaessa kittailla - happovärithän tämä sulkee pois, joten jotain epoksia? Aikanaan pintavärin tulee ruiskuttamaan joku oikea maalaamo ja eiköhän sille jätetä viimeistelyt pohjistakin. Pohjamaalin olisi parempi olla sellaista, ettei tarvitse enää uudelleen ottaa puhtaalle pinnalle.

 

Epoksi hyvä mutta lähtee kauhee katku jos hitsailut lämmittää ko maalia.. Jokin kevyt harso vaan jotain. Hiekkapuhaltamo mulla suorastaan upotti tuon auton epoksiin eikä nyt ollut kovin hyvä juttu juuri tuon peltihommien osalta.

 

Hitsailukatkut ei ole ongelma, kun maalit ruiskitaan vasta sitten, kun on hitsailut ko. osissa hitsailtu. Mikä olisi sopiva epoksimaali hommaan? Jotkut kai ovat ainakin ikäviä hiottavia? Omaa kokemusta epokseista ei ole, paitsi nyt tässä projektissa on piiloon jäävät osat tullut vedeltyä Inertalla, mutta pintapelteihin kuuluu automaali. Plussaa olisi vähäinen liuotinkäry, koska työtila on ahdas ja lämmitetty sähköpatterilla (kipinää piisaa pakkasilla.) Eihän tuossa isoja alueita kerralla vedetä, naamapelti ja etulokasuojien etuosat nyt alkuun.

 

vedä joku hiontaväri tms.
Luulisi suojaavan riittävästi...

 

No ei hiontaväriä. Se pitää sitten taas saada kokonaan pois, kun auton korityöt on tehty, että sen alle saa epoksin taikka hapon. Se epoksiharso on ihan hyvä ratkaisu.

 

Hei,
Itse olen tavannut käsitellä pellit fosforihapolla ja pessyt lämpimällä vedellä+ kuivannut paineilmalla. Projektit ovat olleet puhtaalla peltipinnalla 1-3 vuotta, eivät ole kummemmin ruostuneet. Kesäisin tosin pidän tallissa ilmankuivainta päällä. Hankaliin paikkoihin, joihin ei pääse käsiksi, olen ruiskuttanut Wurthin hitsausväriä.

 

Kaikkialla mainostettu Tikkurilan Temacoat GPL-S primer on todettu itsekin käytännössä erinomaiseksi pohjamaaliksi. Monista epokseista poiketen myös melko helppoa hioa.

 

Automaaleissa aion pysyä pintapeltien osalta. Kelvannee maalaamollekin paremmin. Hintakysymyskään ei muuhun pakottane, sillä paikallisen varaosaliikkeen mukaan PPG:n epoksipohjamaali maksaisi 12€/l sisältäen kovettimen. Liekö sitten oikea hinta, sillä myyjä ei osannut sanoa tarkemmin, mitä PPG:n epokseista tuo oli, se vain kaiveli edellisen myyntikerran tiedot. Mitä tuolta PPG:n sivuilta katselin, niin D8095 Epoksi täytepohjamaali voisi olla sopiva valinta? DP40 ei taida olla tarkoitettu hiottavaksi, ja vesiohenteiset vaatinevat uunin.
http://www.ppg.fi/deltron-tuotetiedot

Mielenkiintoista ollut kyllä tutkia tuon projektin historiaa. Etunurkkaan oli joskus 70-luvulla tullut mälli ja keula oli parisen senttiä banaanilla toiseen suuntaan, lisäksi toinen nurkka oli pari-kolme senttiä toista alempana. Erinomaisen huonosti korjattu siis, mutta ostaessa ei huomannut, kun puskuri puuttui ja konepelti monen muun osan tapaan oli irrallaan. Toisaalta kolhitun puolen lokasuoja oli oiottu oikein viimeisen päälle huolella, sillä korisalvaa oli todella mitätön määrä, ja pokkauksetkin oli tasoitettu pakkelin sijasta tinalla. Varmaan oli aloitettu tekemään kunnolla ja muutettu suunnitelmia, sillä lopusta remontoinnista ei ole mitään hyvää sanottavaa.

 

Hyviä neuvojahan täältä saa, kiitoksia. Kittaukset on tarkoitus tehdä suoraan pellille - arvaan kuitenkin jotain tasoiteltavaa löytyvän vielä myöhemminkin.

 

Tarkemmin ajateltuna tämä taitaakin olla oikein järkevä vaihtoehto. Eipähän tarvitse varoa sotkemasta pohjamaalattua pintaa (ahdas talli.) Teen siis niin, että tinausten jälkeen käsittelen ruostekohdat fosforihapolla (+ pesu) ja sitten sinkkisprayt pintaan. Auto saattaa joutua jossain vaiheessa olemaan ulkokatoksessa, kun teen enemmän tilaa vaativia töitä. Katos suojaa kyllä suoralta sateelta, mutta tuulella ja lämpötilanvaihteluista pinta pääsee välillä kostumaankin. Kittaukset sitten, kun kilikalit on pesty pois ja lopullinen pohjamaalaus käsillä.

 

Itse en missään nimessä käyttäisi kilikalia, ellei pinta tulla puhaltamaan puhtaaksi ennen varsinaisia maalauksia. Mahdollisuus että varsinainen maalaus pilataan. Deodoranttiväri alkaa kuplimaan alla ja jättää huokosia pohjamaaliin -> ruostetta ajan myötä. Sitä varsinaista pohjamaalia sinne alle. Ei kannata olla laiska tai köyhä tässä asiassa.

 

Ei kilikalia tietenkään ole tarkoitus jättää alle, vaan pestä tinnerillä pois ennen lopullisten pohjien laittoa, Matin ehdotuksen mukaisesti.

 

Mutta sitä dödöväriä jää sinne kumminkin, hitsisaumaan tai johonkin väliin ja mahdollisesti reagoi ja aiheuttaa ongelmia vuosien päästä. Miksi se on hankalaa tehdä kerralla kuntoon sillä maalilla mitä pohjiin käytetään joka tapauksessa? Maalin voi levittää vaikka telalla jos ei ruiskua omista ja ohentamalla saa ihan järkevää pintaakin. Pohjien tekijä joutuu sen kohdan kumminkin hiomaan ja käymään läpi että se voi ottaa maalauksen omiin nimiinsä ylpeänä ammattilaisena.

Jos se epoksin hionta pelottaa, niin Teknoksella ainakin on polyuretaanipohjamaalia mikä on ihan älyttömän mukavaa hiottavaa. Väri kirkas valkoinen ja löytyy kovettajan rinnalle lisäaine millä voi kuivumista nopeuttaa, esim. alhaisissa lämpötiloissa hyvä. Hinta on kyllä suolainen, mutta sitä uskaltaa lätkiä sitten minne vaan eikä vaikuta tuleviin maaleihin maalaa millä tahansa.

 

Ei se kilikali nyt laadukkaana ainakaan mikään este ole. Ei ole kyllä ikinä tullut ongelmaa.Nimimerkillä "sata autoa maalaamoon vuodessa".Sen tarkoitushan nyt on olla vaan vähäisenä suojana ja kätevyytensä takia ihan ok.Ei sillä nyt laaja-alaisia hommia tehdä. Lisäksi jos auto on kesäkäytössä siis ajellaan niinä parempina päivinä ja säilytys olot on hyvät niin vähempikin piisaa. Loppupeleissä kun mietitte mitä nuo vanhat on saaneet päälleen tehtaalla ja miten vuodet on noita kohdellu.Ja miten niitä nyt ollaan rakentamassa..Siis kesäkäyttöön paremmilla maaleilla ja työmenetelmillä kuin aikanaan.Ja säilytetään taatusti paremmin kuin aikanaan..

 

Eikös ne laadukkaatkin sula tinnerillä? Itse en enään uskalla 1-komponentti kilikalia käyttää pohjalla, sen verran mulla on huono tuuri tai taito. 2-komponentit ei ole kuohuneet.

 

Toisilla on ongelmia,toisilla ei.Ei sillä kilikalilla nyt koko autoa tarkoitus ole maalata.Käyttää tosiaan hitsaus saumoissa ns. välivärinä jne.Maalarit käyttää happoväriä pintapuolisiin alueisiin jne.Ja paukusta ne tulee.Isommat alueet tottakai ruiskulla,esim tuo dp40 on hyvä kampe. Toki kaikki voi hifistellä mutta jokainen tavallaan.Kyllä mullakin tuossa harrasteessa epoksit on.Mutta se onkin mennyt ihan yli koko homma.
Varmaan tarkasteltavaa onkin kuinka huonolle pinnalle noita maaleja lähtee suihkimaan.Ruosteen päällä kaikki onkin arpapeliä. :wink:

 

Joo, onhan ne kilikalit helppoja ja nopeita, sen takia ammattimaalaritkin niitä käyttää. Ja joskus kukkii kolmen vuoden päästä ja joskus ei. Mutta kestihän takuuajan. Harrastajilla on aikaa värkätä epoksien kanssa ja saattaa kestää 20v. Eikä kuki. . Laadukkaita kilikaleja on tullut ostettua ihan automaalikaupoista saatesanoilla, että ammattimaalaritkin käyttää. Sulavat vittu ohenteisiin tai pienestä raapasusta irtoaa.

 

Hmmm..En kyllä itse ja koko firman puolesta ole joutunut noiden kanssa ongelmiin. Ja kyllä ne maalit on pysyneet jotkut jopa jo kymmenettä vuotta-kin,ympärivuotista ajoa jopa. Aikas erikoisia nuo ongelmat tosiaan.Ei meillä sula eikä lähde raapaisustakaan pois,saa ihan hioa ja kunnolla!

 

Laadukas kilikalin litrahinta on 10 kertaa kovempi kuin normaalin pohjan.

Jos projektin säilytys tapahtuu lämpimässä tilassa ei tarvita mitään maaleja, pieni ruostehuntu on helppo poistaa hiomalla.

Vanhat maalithan olivat moniltaosin parempia kuin nykyiset. Silloin ei ollut rajoituksia sideaineissa tai liuottimissa, eli kunnon myrkkyjä.