remmiahdin valtakunta

Näyttäis ihan hyvältä. Suutinkohtaisia koneistusmittoja löytyy netistä. Siemensin hoikat mahtuis varmaan hyvin.

 

Mitä mä oon seurannu, ni ei niitä oo jälkikiristetty. Eikä kyl ahdinta pois/päällekään temmottu jos ei jotain haveria tuu.

 

En jaksanu vielä ehtsiä, oliko tästä puhuttu...
Mutta paljonko tuollaista roots-tyyppistä voi kierrättää? Jos haluaisi kompensoida
pientä kokoa kierroksilla.

 

Ei kannata, tekee vain lämpöä lisää. Tulee ongelmia. Lämmöt nousee, nakuttaa helpommin...

Räjähtänyt Charger oli normi katuauto, muistaakseni Ruotsista. Kaverilla ei ollut/ ei toiminu pop-offi ja oli ollut kääntämässä jakajaa.

Oma pamaus johtui cartereista, vaihdoin sit prepattuihin db Holleyt ja ei enää ongelmia.

En usko pulttien tuntien tulleen täyteen ja eihän ahdinta muutenkaan vedetä poskitutina momenttiin. Varsinkin V-sarjalainen on herkkä vääntymään.

Mut tohon et jollain on neitsyet wheeliet/ varjo/ spoileri yms autossa kiinni, mitä sitten, onhan monella remmiahdinkin vakio moottorin päällä... Eikö sama asia... Ollaan olevinaan...

 

Jos laitetaan vakiokoneen päälle vaikka weiandin 144 niin saadaan helposti joku 100hv ja 150Nm lisää voimaa. Auto kulkee selvästi paremmin.

Jos laitetaan johonkin vakiokoneiseen autoon vaikka jarruvajo tai wheeliebarssit niin se taas on turhaa, jopa säälittävää?

Ei liene sama asia?

 

näinhän tuo on nähtävä

 

No ehkä oli huono vertaus mut jos joku haluu autoonsa laittaa vaik varjon niin kuka siitä tietää vaik kaveri on säästäny sport jarrusetin hinnan vanhalla varjolla...

Se et laitat vaik 144 vakio koneen päälle vs koneen johon on vaihdettu blower-nokka, ero on varmasti huomattava.

 

Lusikka aitous vs epäaitous soppaan. Jos vakio koneeseen laitetaan ahdin, se ei enää ole vakio. Funktio täyttyy. Jos mihin tahansa koneeseen laitetaan ahtimen kuorien sisään kaasari ja päälle joku hirvee tötterö, silloin luodaan katsojalle mielikuva siitä että auto on ahdettu vaikkei ole. Wheeliebarseilla luodaan mielikuva tehokkaasta ja keulivasta autosta, vaikkei se keuli. Jarruvarjolla taas niin nopeasta autosta, ettei normijarruilla pysähdy. Spoilerit on karannu niin kauas alkuperäisestä tehtävästään, että osaks voi laskea ihan hyväksyttyihin stailauskikkoihin ilman sen kummempaa tositarkoitusta. Kukin tavallaan. Itelle kolahtaa paremmin sama meininki, mutta käänteisesti. Niinku leveät peltivanteet pillereillä, tehokkaassa autossa hillitty maalaus, orgis kuosi ei-orgis tekniikalla, ym.

 

Oliks tää mun kierrosluku kyssäriin...?
Eikös ilma lämpiä puristuksesta, ei kai sillä ole väliä puristetaanko se isolla
hitaasti vai pienellä nopeemmin? Vai kuinka paljon ilman kitkan lämmitysosuus
on? Ne siivethän ei ota yhteen, joten se tuskin lisää lämpöä.
Mites noilla keskipakoahtimilla yleensä sitten pärjätään, niissähän sen työn
tekevät osat viuhtoo vielä noppeemmin ja on vielä pienempiä?

 

keskipakoahtimen toimintaperiaate on eri kuin rootsissa.

 

Roots on ilman siirtopumppu, ei kompressori. Tyyliin 5L ämpärillä 0.5L tuoppiin. Ylitäyttö tekee imusarjaan paineen.
Roots vuotaa kuin seula ja siitä johtuen jos yrittää saada siitä enemmän irti niin saa enemän lämmintä kuin tuottoa/painetta.

Suurin vuoto ei tule roottoreiden välistä eikä roottorin ja kuoren välistä vaan roottoreiden päistä.

On tutkittu että ON parempi pyörittää isoa hitaasti kuin pientä nopeasti.

Kaikki on erilaisia toisistaan: roots, turbo, keskipako, comprex ja ruuviahdin.

 

Noissa ahdintyyppien eroissa ei ole mitään epäselvää...
Vaan ei selvinnyt, mistä se lämpö tulee. Siitä ohivuodostako?

Ei vakuuta selitys, eikä vakuuttanut sivulta 5 löytynyt selitys.
Johon liittyen, kun rootsin lapoja aletaan vääntämään enemmän kierteelle,
niin missä vaiheessa se ei enää ole roots ja muuttuu ruuviahtimeksi?
Periaate on kuitenkin aivan sama. Lapojen kärkivuodon suhteenhan ruuvilla on etu.

Jaa, ei ollutkaan kompressori. Nollapaineillakos sitä käytetään?

 

The roots supercharger is a positive displacement pump that moves air in pockets from the inlet to the outlet of the supercharger with no internal compression. The supercharger creates “boost” by moving more air into the intake manifold than the engine is utilizing, thus creating higher than atmospheric pressures in the intake manifold.

Tuollainen tiedonhiukkanen on ahdinvalmistaja Eatonin sivuilta peräisin.

 

Twin-Screw uses 2 non-similar screw type rotors that mesh together to compress and move the air pocket axially along the rotors.

Tämäkin Eatonilta peräisin.

 

^ kuten Joller kirjoitti.
Täydennyksenä: Roots pyörii "ylöspäin", eli ilma kulkee roottoreiden JA kuoren välissä ylhäältä alas. Ei keskeltä roottoreiden välistä kuten ruuvissa jossa ilma kulkee roottoreiden suuntaisesti, päästä sisään ja toisesta ulos.

Eli ilma lämpenee siitä jatkuvasta suuresta ohivuodosta johtuen.

-"ahdin tyypit on selviä" No silloin tätä ei tarvitsisi selittää alkujaankaan.

Rootsin "legendarinen" alavääntö ei johdu ahtopaineesta koska moottori käy silloin vielä alipaineella vaan se johtuu imusarja suuresta tilavuudesta koska moottori käy alipaineella eikä saavuta ahtoja kuin vasta yli 2000rpm.

Ruuviahtimessaon samaa ilmiotä, häviö taittuu 2000-2400 kierroksen paikkeilla ja sit ilo alkaa, paine tapissa vain tuotto muuttuu. Ei niinkuin muut joissa lisääntyy progressiivisti paine pyörinnän mukaan.

 

Roottorien kierteelle vääntämisellä haetaan vaan tasaisempaa ilmansyöttöä.

 

Oikeestaan ruuvi on ainoa kompressori. Turbot ja sen johdannaiset mukaan lukien. Mistä johtuu sen vähemmän mainostettu huono puoli puristaa ilmaa kasaan(=kuluttaa tehoa) myös silloinkin kun ei tarvis. Eli auton takaluukussa lukeva "kompressor" on täyttä mainosjargonia. Rootsi toimii hienosti suht matalilla paineilla, mutta paineen kasvaessa sieltä koittaa karkuun aina vaan enemmän ilmaa, jota pitää lapata aina vaan kovemmin takaisin imariin. =Paine kasvaa, teho ei. Mistä päästään huojuvalla aasinsillalla muinaisten alku-harrastajien kokeiluihin peräkkäin sijoitetuilla rootseilla paineen nostamiseksi. Homma toimii, mutta miinuspuolena tuplasti pyörivää massaa.

 

Jep,joku aina välillä pyytelee hitsailemaan jotain öljyssä lilluneita alumiinivalu osia tai vanhoja imusarjoja,niin olen sanonut aina heti kärkeen,että mitään takuuta onnistumisesta en anna. Joskus se touhu vaan näyttää siltä,että ihan kuin ei olisi koskaan aikaisemmin kolvia kädessä pitänytkään.

 

Turboahdin = turbokompressorin ja pakokaasuturbiinin yhdistelmä.

Noissa mersuissa jossa lukee kompressor niin lienee ruuvi?

 

Vieläkään ei tullut vastausta, miksi pienemmän nopeasti pyörivän ohivuoto
lämmittää enemmän, kuin ison hitammin pyörivän. Mistä se lämpö tulee?