remmiahdin valtakunta

The roots type is so inefficient because it doesn't compress the air directly, but delivers uncompressed air which wells into the intake manifold, becoming more compressed, but with additional heat gain from the turbulence and reverse flows of air mixing.

Remmivetohan tästä jo mainitsikin tuossa aiemmin. Korjatkaa toki fiksummat jos ymmärsin homman jotenkin nurinniskoin tms. mutta näkisin asian ainakin äkkiseltään niin, että tuota kuumentavaa turbulenssia ja ohivuotoa ei synny yhtä paljon sillon kun pyöritetään isoa ahdinta hitaammin kuin että pyöritetään pientä liian kovaa, menikös tää nyt yhtään oikeaan suuntaan?

 

Mersu käyttää käsitykseni mukaan ainakin joissain 230clk malleissa Eatonin M45 ja sehän on ilmeisesti vielä roots tyyppinen kapine. (en hakkaa kiveen tätä tietoa)

 

Tuli tuosta kahdesta ahtimesta mieleen tämä video.

http://www.youtube.com/watch?v=6JQpsQe-v1Y

 

^ no lueppa uudestaan ja ajatuksen ( aina kun nestettä puristetaan kasaan, se lämpiää) kanssa jos vaikka löydät sen vastauksen tuolta.

No tuossa samat jorinat englanniksi:


External compression refers to pumps that transfer air at ambient pressure into the engine. If the engine is running under boost conditions, the pressure in the intake manifold is higher than that coming from the supercharger. That causes a backflow from the engine into the supercharger until the two reach equilibrium. It is the backflow that actually compresses the incoming gas. This is a highly inefficient process, and the main factor in the lack of efficiency of Roots superchargers when used at high boost levels. The lower the boost level the smaller is this loss, and Roots blowers are very efficient at moving air at low pressure differentials, which is what they were first invented for (hence the original term "blower").
All the other types have some degree of internal compression.

Internal compression refers to the compression of air within the supercharger itself, which, already at or close to boost level, can be delivered smoothly to the engine with little or no back flow. This is more effective than back flow compression and allows higher efficiency to be achieved. Internal compression devices usually use a fixed internal compression ratio. When the boost pressure is equal to the compression pressure of the supercharger, the back flow is zero. If the boost pressure exceeds that compression pressure, back flow can still occur as in a roots blower. Internal compression blowers must be matched to the expected boost pressure in order to achieve the higher efficiency they are capable of, otherwise they will suffer the same problems and low efficiency of the roots blowers.
Capacity rating

Positive-displacement superchargers are usually rated by their capacity per revolution. In the case of the Roots blower, the GMC rating pattern is typical. The GMC types are rated according to how many two-stroke cylinders, and the size of those cylinders, it is designed to scavenge. GMC has made 2–71, 3–71, 4–71, and the famed 6–71 blowers. For example, a 6–71 blower is designed to scavenge six cylinders of 71 cubic inches (1,163 cc) each and would be used on a two-stroke diesel of 426 cubic inches (6,981 cc), which is designated a 6–71; the blower takes this same designation. However, because 6–71 is actually the engine's designation, the actual displacement is less than the simple multiplication would suggest. A 6–71 actually pumps 339 cubic inches (5,555 cc) per revolution.

Aftermarket derivatives continue the trend with 8–71 to current 16–71 blowers used in different motor sports. From this, one can see that a 6–71 is roughly twice the size of a 3–71. GMC also made 53 cubic inches (869 cc) series in 2-, 3-, 4-, 6-, and 8–53 sizes, as well as a “V71” series for use on engines using a V configuration.

Joko nyt tuli riittävä vastaus?

 

Asiasta mitään sen enempää tietäväni, ni kyllä se ilmakin kuumenee ainakin ruuvikompuralla.. Ilmaa ja nestettä ku puristetaan kasaan(=sama kuin ahtaminen) niin lämpöä syntyy. Diisselikone on tästä esim aika hyvä esimerkki.. Kemian/fysiikan tasolla en osaa tätä sen enempää spekuloida, mutta sitä varten on nykyaikana tämä tuttua turvallisempikin google. Tämä herra lähtee ahtamaan lunta kolaan. Siitäkin syntyy lämpöä.

 

Juuei. Koska siitä puristuksesta se ei voinut johtua, jos kummallakin tavoin
puristetaan sama määärä samaan paineeseen. Vaikka nyt ei nestettä puristettukaan.

Mutta tuolla Jollerin vastauksessa voi olla se oikea syy... Ilman kitkan osuudestahan
tuolla jo vihjaisinkin aiemmin, ja siihenhän se liittyy, jos turbulessi on syyllinen.

Ei voi sanoa maksalaatikon olevan syömäkelvotonta, jos ainoa peruste siihen
on jonkun toisen kertomus maksalaatikon maistamisesta.

 

Ilmaa kun puristetaan eli sen painetta nostetaan, niin ilma lämpiää. pV/T= vakio. Yhtälössä p= paine, V= tilavuus ja T= lämpötila kelvinasteina. Jos tuossa yhtälössä vaikkapa paine kasvaa, niin myös arvon T on kasvettava, jotta yhtälön arvo pysyy vakiona.
Turbomoottoreissahan ongelma on poistettu välijäähdyttimellä ja kun imuilma viilenee, niin samaan tilaan mahtuu enemmän ilmaa ja samalla saadaan lisää happea palotapahtumaan.

Löyty suoli24:sesta

 

Jaa, vai perustuu minun kirjoitukset toisten sanomiin, ei omiin kokemuksiin... No joo, joskus on pitänyt kysyä neuvoa minunkin...


Mites pitkä kokemus on Herralla ahtimien kanssa pelaamisesta, ahdetun moottorin rakentamisesta, niillä ajamisesta tai muusta vastaavasta.

Mikä on tehokkain ahdettu motti?

Omat enkat on: 736Hv/1063Nm , 0.55bar ahtopainetta, normi 98E bensa.. Dynolaput löytyy.

Tulee nousemaan seuraavissa kahdessa koneessa. Tosin molemmat ovat varustettu ruuviahtimella.

Kirjoittelusta päätellen on kyseessä dipl.ins. kun pitää rautalangasta vääntää.

Kirjoitin aikaisemmin:
"If the engine is running under boost conditions, the pressure in the intake manifold is higher than that coming from the supercharger. That causes a backflow from the engine into the supercharger until the two reach equilibrium. It is the backflow that actually compresses the incoming gas. This is a highly inefficient process, and the main factor in the lack of efficiency of Roots superchargers when used at high boost levels. The lower the boost level the smaller is this loss, and Roots blowers are very efficient at moving air at low pressure differentials, which is what they were first invented for."

Siinähän se on kerrottu.

Alkup. kysymykseesi vastaten:

Vertaillaan 4-71 ja 8-71 pikkulohkossa.

Jos pyörität 4-71 pikkulohkossa , se on tilavuudeltaan (liian) pieni ja saadaksesi haluamasi suurempi paine (imusarjaan), joudut pyörittämään sitä nopeammin jolloin sen paine kasvaa mutta ohivuodon ja kitkan aiheuttama lämpeäminen kasvaa jolloin samassa tilavuudessa on vähemmän happea.

Jos taas pyörität 8-71 niin silloin sen tuottama ilmamäärä on paljon suurempi ja painetta on enemmän, pienempi pyörintänopeus aiheutta vähemmän ohivuotoa ja kitkaa joten vähemmän lämpöä.

Roots on suunniteltu matalille paineille ja kierrosluvuille. Tiivistettyjä viritysahtimia löytyy kovemmille paineille erikseen.

Renttu81: Kysyttäessä Ruotsalainen ruuviahdinvalmistaja ilmoitti että välijäähdytintä/alkoruiskua ei tarvita autokäytössä. Ahdin ei kuulema lämmitä oleellisesti ahtoilmaa. Ehkä viisaat mollaa tämänkin tiedon koska kuulin sen muualta.

Itse olen rakentanut toimivia remmikoneita vuodesta 1993, turbomoottoreita vuodesta 1992, ajanut ahdetulla autolla tuhansia kilometrejä ,reissanut niillä ainakin kolmessa eri maassa ilman ongelmia.

Ikinä en ole todistellut osaamistani kenellekkään, olen kuitenkin tehnyt kallita moottoreita myös muille ja varmaan tuurilla koska ovat kaikki vielä nipussa pysyneet.

Nyt tämä saa puolestani olla, joku muu saa jatkaa jos haluaa.

 

En ole rakennellut ahtimia suuremmin mihinkään. Enkä ole edes ilman diplomia.
Ei sitä muuten tarttis kysellä. Vastaukset vaan ei ole kaikin osin loogisia.
Eikä tuossa sanota miksi se lämpiäisi enemmän sen ohivuodon takia.
Ja boost level on kummassakin tapauksessa sama.

Tokihan sen ohivuodon kautta jo puristettua ja lämmennyttä vuotaa takaisinpäin,
mutta niinhän tekee isommassakin. Ja siinä on vielä vuotavaa pinta-alaa enemmän, kuin pienessä.
Eli samassa aikayksikössä, samalla paine-erolla isompi vuotaa enemmän.
Mutta kumpi vuotaa suhteellisesti tilavuuteensa nähden enemmän?

Siis ei paine, eikä ohivuoto oikein käy selityksesksi pienemmän isompaan
lämmöntuottoon.

 

Ahtaa sitten millä konstilla tahansa niin 80-100 c on ilman lämpötila jos painetta luokkaa 1 baari

Roots+ E-85 on hyvä yhdistelmä

 

Kyl se ohivuoto on se suurin syypää. Tais tässäkin ketjussa jo tulla mainituksi että ahtimen päädyt on suurin vuotokohta ja niitähän on pienessä ja isossa yhtä monta
Rootsi vähän yksinkertaistaen haukkaa palan ilmaa imupuolelta ja siirtää sen imusarjaan ja puristaa sen väkisin pienempään tilaan(ja suurempaan paineeseen) Ja se ohivuoto syntyy tossa loppuvaiheen rutistuksessa kun imusarjassa olevan ilman paine nousee suuremmaksi kuin ahtimen yläpuolella oleva paine.

Nyt jos nimetään yksi roottoreiden siirtämä ilmasatsi esim. työkierroksi niin jos sä pyörität pikkuahdinta esim. 5000 rpm ja iso ahdin tekee saman paineen /ilmamäärän 3000 rpm niin pikkuahdin tekee palttiarallaa 60% enemmän työkiertoja ... joten ohivuotoa on enemmän...imuilma kuumenee enemmän(koska ohivuoto on kuumempaa kuin ulkoilma)

Voishan sen periaatteessa joku insinörtti vaikka laskea jotta missä vaiheessa iso ahdin(suuri pinta-ala,pienet kierrokset) tulee edukkaammaksi kuin pikkuahdin(pieni pinta-ala, suuret kierrokset)

 

Kokemusperänen tieto taitaa olla näissä rootstyyppisissä ahtimissa se juttu, minkä perusteella tulee eri moottoreista parhaat tehot/väännöt. Onkohan kenelläkään valmistajalla samanlaisia karttoja olemassa, kuten turboista on, kartta jossa on painesuhde tms, kuten



vai onko jopa mahdotonta tuollaista tehdä? Siinäpä sitä miettimistä olisi.

Rootsin periaate ja toiminta täysin erilainen, mutta kai jotain faktaakin jossain paperilla on.

 

Aikaa kovaahan noita Weiandin 142:sta ja 177:aa näköjään pyöritellään.
Jossain foorumilla mainintaa liki 14000r ahtimella.

 

saattais olla kouluprojektissa tarvetta pienelle ruuviahtimelle, niin mistä sellasia löytää?
Netistä kun selailin niin pienimmät oli 1.2l kierros ja kun se tulis 600cc koneeseen niin taitaa olla vähän turhan iso?

 

Jos kyseessä on Fiat 600 niin mainitsemasi on liian iso. Jos kyseessä on 13000 rpm kiertävä moottoripyörä tuo on ihan ok. Mitoitusta lähtee moottorin maksimi kierroksista, tilavuudesta sekä halutusta ahtopaineesta. Kompuran maksimikierroksia ei kannata ylittää. Komura kyllä kestää hetkelliset ylikierrokset mutta tehot laskevat dramaattisesta lämmönnoususta johtuen.

Enem.se sivuilta löytyy hyvät ohjeet kompuran oikean koon määrittämiseksi. Ohjeet ovat luonnollisesti ruotsiksi...

 

No joo, lennosta suomennettuna tulee virheitä.

Moottorissa puristetaan ilmaa/kaasua mutta fysiikassa kirjoitetaan että myös neste lämpenee puristettaessa kasaan. Ulosantoni oli virheellinen.

Olisiko mesessäsi ollut hyötyä isommasta ahtimesta?

Itselle on tulossa 8.3L moottoriin (joka kiertää max 6500) 4.2L ahdin kuoren ja laakerilevyn nestekierrolla.

Jos lasket että rakennat tehokkaan vällärin vaikka laminovilla niin tulee 10Kw aika paljon hintaa. Jos yksi Lami-kenno riittää n. 150hv ja maksaa arviolta 100€ ja moottorista irtoo +1000hv niin kalliiksi tulee ja tilat loppuu kesken. Tai tulee sekava rakenne.

 

Isommasta olisi ollut hyötyä. 1,8 litraista joutui pyörittämään "täysiä", jotta ahdoksi sai 0,7 bar. Kokeilin dynosessiossa myös 3:1 vältystä (1bar) mutta huipputeho laski 30 kW ilman lämpenemisestä johtuen. Toki alakierroksilla voimaa oli enemmän.

4.2 litraisella saa ahtoa noin 1 bar 2:1 välityssuhteella. Onko 13000 rpm ok kyseiselle mallille? Minulla ei ole minkäälaista käsitystä tuon nestekierron vaikutuksesta.

Hommasin Meseen 4 kpl Laminovan lämmönvaihtimia. Ei kuitenkaan tullut koskaan asennettua niitä. Olen kuitenkin rakentanut imusarjan niitä varten eli käyttöön tulevat... Tuo 10 astetta/10 kW oli vain suhde, joka havaittiin useiden peräkkäisten dynovetojen aikana. Näiden Laminovan tötteröiden lämmönsiirtokyky on 22 kW. Laskennallisesti se tarkoittaa, että exMesessäni ahtoilman lämpötila olisi tipahtanut 120 asteesta (kaasu pohjassa) 66 asteeseen. Ei huono.

 

4.2L max paine on 1.5bar,max rpm on 15000 jatkuva, 16000 hetkellinen...

Vesijäähypääty on just sitä varten et lämpö ei muuta välyksiä. Eikä ahdin lämpiä samallatavalla kuin ilman jäähdytystä.

Millaiset lamit sulla on? 39.5/45mm, pituus?

Itse laskin et (39.5mm 500mm) pitäs laittaa 8kpl ja siitä ei saa siistiä millään.

Miellummin laitan metsku/vesi ruutan, ulkonäkö on tärkeää...

Olis pyyntö, mielenkiinnosta, laitatko kuvia välläristäsi? Jos et julkisesti niin mailiin?

blowertoveri@netti.fi.

Lupaan pitää ne itselläni...