Vapari vs blower

Kysymys siis kuuluu: Katu/katukisa autot suomessa,onko kovimmat vapareita vaiko pumppuvehkeitä? Millä raha/työmäärällä pääsee vaparilla puhallinauton rinnalle ja jopa ohi? Siis tää on vain ihan vapaamuotonen kysymys,ei mitään osaerittelyjä vaan kokemuksia suoraan kadulta/katukisoista.
Mr sb

 

niin eikös nuo tehokkaimmat vaparit oo yli 1000heppasia???!

 

mä tykkään vapareista, ei tartte maksaa

<font size=-1>[ Tätä viestiä muokkasi: ido59 2004-02-05 18:51 ]</font>

 

niin, ne 1000hp vaparithan on niin halpoja...

onhan se nyt selvä asia että ahdetulla koneella päästään varmasti parempiin tuloksiin kuin vaparilla. siinä vaiheessa kun vapari on prostock tehoissa eli kaikki puristettu irti, on ahdetussa vielä varaa kiristää siitä, oli sitten roots, centrifugaali tai turbo.

 

tuosta 1000hp'stä en tiedä, mutta viimeksi kun kävin leffassa vaparilla, niin kyllä se vaan aika halvaksi tuli

 

WCC:n kisoissa kesällä 2003 nopeimmat "vaparit" ja pumppuvehkeet veti ysin puolelle katukilvissä joten kyllä niistä molemmista saa ruutia riittävästi...

 

Eipä täällä suomen kamaralla oo pahemmin kovia pumppukoneita vastaan oo tullu, mitä noita suomalaisia vehkeitä lehissä on ollu ni niissä ois kyllä kirimise varaa. Joku 800hp (kelpais kyllä mulle) (esim 440-) ahdetusta isolohkosta on mun mielestä tänä päivänä vähän ku sillä ahdin tekniikan hinnalla sais paremmat kannet (ehkä) ja muita hilkkeitä jolla pääsis ihan samoihin arvoihin. Porukka ei osaa/viitsi hyödyntää ahtimen tuomia tehon lisäys"resursseja" tuntuu kuin se olisi vain joillain koristeena.

 

Niin no onko niistä pakko aina kaikki ottaa irti?

 

Tehokkaimmat V8 vaparit tuottaa n.1700 hv.

 

mun ahdetussa oli laskukaavojen mukaa noin 860-870 kaakkia,ajoin 98 e:llä,erittäin lievällä rullanokalla,7,5 rutulla,vakioveiveillä,0.040/0.030 vakioakselilla,tyhjkäynti n.750-800prm.2002 ku voitin wcc d-luokan en avanut kertaakaan venakoppia koko kesänä.kierrokset maalissa 225-230 lopuilla n.6200.välillä oli yheksän sekan vapari alla 5 äijää ruuvaamassa.moottoriss auutta kannet ja ahdin.kokonaishinta n.45000-50000 mummoa.p.j

 

Mulla on ollut ahdin lintan koristeena
vakion saaste 455 päällä.

Se oli kivaa, meni 12.2 ja makso noin
3000mk asentaa.

Vähä vakavammin rakennettua perus ahdin- moottoria olen saanut kokeilla radalla.

Se oli vielä hauskempaa meni 9.6 tarvike-
rautakansilla ja mekaanisella nokalla
ahdin sarjan hintaa jos vertaa vastaavan vaparin alukansiin rullanokkaan aluveiveihin
ym. ei-niin-halpaan vapariosaan voi kukin
päästä ihan itseään miellyttävään lopputulokseen.

ahdinmotti ei kuitenkaan vaadi korkeita turbiineita tai loppukierroksia
tämä säästää osia.
On armeliaampi lähdössä ei tarvi olla
esim ykkönen pesässä voi lähtee suoraan
pg-kakkosella, kelaa samat loput pari kymppiä
huonommalla ajalla

 

Ere ton mun mielestä selvitti aika hyvin. Ylipäätään sillä on harvinaisen vähän merkitystä mitä joku jossain jollain on ajanut, se ei tee yleensä henk koht katsikasta yhtään sen nopeempaa mitä se sattuu olemaan. Tässä maassa on aika kovia vapareita, noi ahdetut laitteet ei oo puolikskaan niin kovilla "teho-osilla" yleensä rakennettu. On laite vapaastihönkäävä tai ahdettu, niin sen tehopotentiaali on kuitenkin kiinni pitkälti siitä paljonko seosta sen läpi saadaan kuskattua ja tehokkaasti poltettua. Ahdettua moottoria on tosi vaikee niiltä osin verrata vapariin, tai edes toiseen ahdettuun. Mun käsittääkseni tässä maassa ei vielä ihan hirveen kovilla osilla tehtyjä pumppuvehkeitä oo ollut. Ne mitä on, on olleet yleensä selkeesti nopeempia kun vastaavan tasoiset vaparit. Pumpun hyötysuhde ei oo ihan parhaimmillaan aivan all out bensakoneissa, joten etu kapenee mitä "kovempaan" koneeseen mennään, mutta silti säilyy.

 

länsirannikko on vahvaa blower aluetta.täällä om useita valmiita autoja ja projekteja pilvin pimein eikä mitää iäisyysprojekteja.myös cenrtifugaaliahtimia vinkuu sielä täälä kaupungissa.nytkin erääseen customiin -59?letukkaan on valmistunut 283 ahtimella.proffan cudaan tulee ahdin ja on sillä b-1:set mut ne ei taida sopia yhteen.närpiödssä rakennetaan pumppuautoja.kurikassa ja jalasjärvellä vinkuu.kai tossa tötterössä jotain hyvää kun aika moni sitä harrastaa.p.j

 

Juuei...b-ykkösille tehä ahdinimusarjaa mutta saahan sellasen tehtyä ite. Tai no tarvittavat laatat ainakin, paremmat miehet saa sitte tiggailla, mun tigiliimaukset ku on vielä vähä harjoitteiden näköstä palkoa. Palotila on liian pieni ja ei voi kaivaa tarpeeks auki puhkasematta vesitilaan mutta voihan sen männän jättää pari-kolme milliä deck heightin alapuolelle. Quechihän siinä sit menee, mut kaikkee ei voi saada.

 

Eiks paras olis hommata jotku ahdinkäyttöön suunnitellut männät jolla rutun sais kohdilleen?

 

Taitaa ylipäätään olla aika harvinaisia noi quenchit ahdinmoteissa. Eikä kuulemma oo niin tarpeellisiakaan; siinä yks syy minkä takia Hemi pärjää ahtimella suht mukavasti, pyörteilyä tulee ihan riittävästi puhaltimen toimesta.

 

Kelläs on sitten kokemusta kireen vaparin ja pumppuauton ajamisesta? vääntääkö pumppu tosiaan jo ihan alhaalta niin hyvin kun puhutaan? entäs kadulla vierekkäin lähtö noin yleisesti pumpulla ja kireellä vaparilla,mikä ero käytännössä just ton alaväännön ja vaparin korkeemman turbiinin kanssa? siis aikuisten oikeesti

 

Joo niin se on et ei niitä quencheja yleensä ahdinmoteista tapaa, mutta sitä olis ollu silti kovin mielenkiintoista kokeilla. Siis vähän dieselmäntien tapaan et kohtuu syvä dish männässä, mut vaan toispuoleisesti ja toinen puoli ykkösten palotilan sileetä hyödyntäen. Voi olla ettei moisesta olisi käytännössä mitään vastaavaa hyötyä mutta mistä sen tietää kun ei sellaista ole tietääkseni kukaan kokeillut? Onnettoman pienestä (siis vapariin olis tietty hyvä) palotilasta johtuen siitä kuopasta tarvis vaan tehdä niin syvä ettei siinä riittävän toppivahvuuden ja ekan ringlandin kanssa millään jääkiekoilla enää pärjättäisi (ku männäntappi tulis vastaan) vaan armottomat tankit täytyis teettää. Eli se näyttää siltä että suo siellä, vetelä täällä, jos moista ahdot/silti-quench päähänpinttymäänsä tahtois kokeilla. Eli taitaa olla paras mennä siitä missä aitaa ei ole ja jättää vaan sopivasti poraukseen, vakiomitoitetuilla rosseilla ja omilla mitoituksilla olevilla veiveillä. Verdi nyt ainakin tekee omilla mitoilla tilauksesta carillo-kopioitansa. Mäntiä ei viittis omilla, kun niitä saattaa sulaa ahdetuissa vaikka yrittäis ajaa riittävän rikkaalla. Toppia vähintään 8 mm ja eka rengas 10 mm päässä niin luulis kestävän jos vaikka käväsis laihalla joskus(?)

Hemi on tosiaan hyvä ahtokohde kun silloin saa bobweightejä alas edes jonkun verran. Ei pysty harmi kyllä ihan flat topeilla ajamaan hemiä kuitenkaan, vaikka olis kuinka kammo ahdot. On niissä sen verran suuri palotila kuitenkin. Mutta hemi kun kaipaa sitä ruttua niin kovasti, niin ahtamallahan sitä saa ja samalla kevyemmän männän. Jos hemin palotila olis matalampi et pärjäis kokonaan ilman domea niin se taitais olla aika optimaalinen tilanne, kammo virtaukset ja tasainen liekkirintaman eteneminen. Nää nyt on näitä mun luuloja ja kuvitelmia vaan, kellohan sen sitten näyttäisi et toimiiko joku konsepti vai ei. Ahdettua ykköstä en ole koskaan nähnyt niin silloinhan sellanen tietty kiinnostaa.

 

Tuolla nimikirjaimet p.j.:llä on aika paljon vertailupohjaa.

 

no,mulla on sen verran vertailupohjaa että ajoin 10.1/220 vaparia kadulla paljonkin ja sitte 9,62/228 ahdinmottia.mulla oli ahtimen päällä ekana kesänä 700 dp hollikat ja se alavääntö tuli jo 2000 runtus rajuna.jos kelas 3500 mentiin jo tosilujaa.vapari ei menny mihinkään alle neljän tonnin kierroksilla ja se kiljuttaminen otti välillä korviin ja hermoihin.vaparilla lähin valoista transbrakella kaasupohjassa eli 5000 rpm oli mittaris ja 1.54 60 jalkaa.pumpulla polkasin tyhjäkäynniltä kaasunpohjaan valoisa ja 60 jalkaa 1.44.arvioin että piikkiväännös olis ollu eroa n.100lb/ft.800 heppasella leppoisalla blower motilla oli nautinnolista ajella verrattuna vapariin vaikkei sekään laiska ollut.tommoset 2500-3000 kierrosta enemmän piti vaparilla vetää että pääsi lähelle ahdetun suorituskykyä.p.j