Liian kova puristussuhde

Tuli ongelma. Ostin hätäpäiten liian pienillä palotiloilla olevat kannet sbc 400:een eli 64cc. Mäntäni ovat flattopit 4cc venttiilikoloilla eli kaikkineen tiiviste ym. tulee staattiseksi puristussuhteeksi n. 11,3 ja dynaamiseksi n. 9,6 joka on aivan liikaa normaalille bensalle. Toisaalta nokkavalmistajat suosittelevat tyypillisesti 10-11 puristussuhdetta sellaisille nokille jota olen katsellut. Nokan 0,05" asteet tulisi olla n.230-240, tai paljon rajumpaa en uskalla laittaa. Tälläisissä nokissa tuo imuventtiili sulkeutuu tyypillisesti 37-44 astetta ABDC jonka takia se dynaaminen nousee noinkin korkeaksi vai laskinko jotain väärin? Puristussuhde täytyisi siis laskea 10 tienoille että dynaaminen pysyisi edes lähellä 8,5 mikä lienee terveellinen raja. Mitähän sitä keksisi, sorvaanko männän keskeltä pois pari milliä ja lisään menetetyn painon jollain konstia esim. männäntapin sisään?

 

Jenkkiautopiireissä tämä lienee harvinaista herkkua.
Ralliautoissa asia hoidetaan sorvaamalla männän päistä, kuten ehdotit.

Älä huolehdi liikaa dynaamisesta. Liian kova puristussuhde lienee helpoin ratkaistava kannentiivisteen paksuudella?

Katso muovailuvahalla, että välykset OK, sallituissa puitteissa, pienin onelma lienee sen jälkeen rutun vähentäminen...

 

Milläs kaavoilla tota dynaamista rutistussuhdetta voi laskeskella?

Paljonko 98 kestää dynaamista rutistussuhdetta?

Entäs 104?

Entäs kisabensa?

 

Mittaa paljonko mäntä jää lohkotason alapuolelle ja kansipahvin paksuus vielä. Jos mäntä jää 1millin alle kansitason ja kansipahvi on 1.7mm paksu niin ruttusuhde on "vain" 10.65

 

Ja kevennys ei ole kiertävistä osista ollenkaan pahasta; se pitää vaan huomioida tasapainotuksessa.
mitä kevyempi on mäntä-osuus sen parempi...muista vaan tasapainotus.

 

Eikös tuo dynaaminen puristussuhde lasketa sillä mahdollisimman todellisella imuventtiilin sulkeutumiskohdalla eli lähinnä 0.004" tai 0.006" nostolla, EI 0.05" nostolla. 0.05" nostollahan venttiili on vielä auki n.1.3 mm eli paine ei sylinterissä nouse. Esim. tälläkin palstalla usein mainittu Comcamsin XE274 (230/236 0.05") akseli sulkee 0,006" nostolla imuvenan 63 ABDC, paljonkohan siitä tulee DCR ?

Toisaalta jos tuo quench on nyt kunnossa niin kannattaako sitä lähteä pilaamaan ylipaksulla kannentiivisteellä, sekun ei välttämättä auta.

Eikö olisi helpompi myydä nykyiset kannet pois ja ostaa uudet kombinaatioon sopivat tilalle, toi mäntien sorvaushan on vaan ylimääräinen ja kallis kulu ,ja edelleen "väärä" ratkaisu.

 

Mikkä kannet

 

Artikkeli DCR:sta, sisältää myös laskurin jonka voi ladata omalle koneelle: http://members.uia.net/pkelley2/DynamicCR.html

Onko nokka jo hankittuna? Kaksi asteiltaan lähes samanarvoista nokkaa voi antaa ihan eri DCR:n, riippuen imuventtiilin sulkeutumisajankohdasta. Esimerkki omasta kokemuksesta: 11.5:1 staattisella puristuksella CompCamsin Extreme-sarjan nokka antoi DCR:ksi 8.9 ja Magnum-sarjan suurinpiirtein vastaava (.050 asteet parin asteen sisällä) nokka 8.2.

 

sillon moottori on huono jos mäntä jää tosiaan lohkon alle noinkin paljo, mielummin lohkon tasolle, tai hiukan yli, palotilan koolla tai männän muotoilulla sitten puristusuhde oikeaksi valitsemalleen nokalle ja muulle moottorin kokoonpanolle. :wink:

 

Mitä ikinä teetkin, älä vain ala pilaamaan wedge-palotilan quench ominaisuutta. Eli tavoitteena saada mäntä noin millin päähän kannesta joka tarkoittaa yleensä että mäntä tulee dekin tasolle ja millin kansipahvi. Vaikka puritusta saat pudotettua suuremmalla quench-välyksellä, niin voi käydä niin että kone detonoi vielä enemmän kuin oikealla quench-välyksellä mutta suuremmalla puristussuhteella. Kattelet vaan sopivan nokan ja kone kasaan. Jos ei muu auta niin lorottelet pensan sekaan välillä hiukan tujumpaa tavaraa, esim. oktaaniboosteria tai metanolia.

 

No ei tuo quenchkään mitään jumalan sanaa ole, ettei sitä ilman toimeen tulis. Mutta puristuskestävyyttä se kyllä parantaa ja kuten tossa yllä on mainittu, niin männän etäännyttäminen kannesta voi vaan pahentaa tilannetta vaikka puristussuhde laskeekin. Moparin moteista taannoin ei mikään ollut tehtaalta quench tyyppinen motti, ja jollain lailla nuokin workkii.

 

Kannattaa muuten mitata ne palotilat ennenkuin käynnistät sorvin, ne voi heittää siitä 64cc jonkin verran suuntaan tai toiseen.

 

älä hätäile ! mulla on 400:ssa 64cc kannet (hiukan putsattu 65cc mitattu) ja flattopit kuten sulla, sit rullanokka 238/242 ja nostoa noin 560/580 (imun ja paon tarkkoja ajoituksia en muista) ja lisäksi lohkotasot nollassa ja pahvin paksuus .038" eikä piikkaa ja käy 98oktaanilla hyvin. saattaa toimia jopa 95okt, eipä oo tullu kokeiltua.

 

NOKKA

NOkka-akseli vaikuttaa paljolti paljonko ruttua kärsii olla.
Nostalgia nokat 60-70lukujen vaihteessa oli hurjia huuhtelunokkia, mutta
niin oli puristussuhteetkin.

sweet 60´s

 

Juu siis kannet edelin rpm:ät jotka on uudet ja en kyllä niitä myymään ala kun takkiin tulee kuitenkin useita satoja euroja. Mäntien sorvaus ei maksa mitään ja siltä sorvauksen ajalta saa vielä palkankin eli se ei ole este. Ajattelin sorvata vain männän keskeltä esim. halk. 80mm ettei toi loppukin quenhcistä mene eli reunat jäisi vanhaan mittaan. Männät jää tosin nytkin n. 0,4mm dekin alle ja kansipahvit tulee n. 1mm. Kaikki koneen mitat olen yrittänyt ottaa huomioon laskemisessa Taspainotusta yritän välttää juurikin lisäämällä männäntappien painoa sorvauksen verran esim. teflonisilla holkeilla. Käytin asian tuktkailuun keith blackin sivuilla olevaa laskuria jossa käskettiin ilmoittamaan tolla 0,05" nostolla imunokan kiinnimenokohta +15 astetta, mutta täytyy kokeilla muitakin laskureita. Paljonkohan männän päähän olisi syytä jättää materiaalia eli mitähän niistä uskaltaa sorvata? Jos ton 2mm sorvaa em. halkaisijalta niin asian pitäisi olla sama kuin 76cc palotila. Nyt rautaset 76cc kannet ja miedompi nokka mitä meinaan seuraavaan comboon ja ei mitään kilistelyjä 38 asteen max. ennakoilla 98:lla ajellen.
Olisko kellään jotain muuta laskuria kun en saa tota linkin laskuria toimimaan millään. Ei oikein tämä tietotekniikka hallinnassa... Tai jos joku viittis laskea nillä arvoilla ennen sorvailuja: poraus 4,155", isku 3,75", kansi 64cc, kansipahvi 0,038" 4,180" reiällä, mäntä kansitason alla 0,015" ja männän venttiilinkolot 4cc. Nokan asteissa 70 astetta ABDC 0,004" nostolla. Kietokanki 5,565" jos se nyt suuremmin vaikuttaa. Itse sain näillä luvuilla em. lukemat. Kiitoksia kauhiasti jos joku viittii...

 

Tolla kombolla tulee DCR 8.7, Eli ei tarvii hirveesti tehdä että pääsee siihen 8.5 tuntumaan. Joko 2-3 cc:tä pois jostain, tai sitten niin kuin minä ainakin tekisin eli hieman toisenlainen nokka. Imun sulkeutumiskohdaksi riittää 73 astetta että tohon päästään. Jos et haluu durationia lisää niin valitse semmonen jossa on vähän isompi nokkakulma. Niin vai oliko sulla se nokka hankittu jo?

 

Kiitos Mopster. Ei ole nokkaa hankittuna vielä. Se olikin vaan tempastu esimerkki äkkiä jostain cranen nokasta joka oli lähellä sitä mitä aattelin. Mieluummin tosiaan pelaa tolla nokan valinnalla pikkusen kun alkaa kaiveleen ainetta pois männistä. En sitten tiedä mitä keith blackin sivuilla olevassa laskurissa täytyy kirjoitella tai mitä siinä en tajunnut. Tästä on hyvä lähtee nokkaa valitsemaan.

 

Se KB:n laskuri on ihan hyvä, mutta käytä sitä mainosasteiden sulkeutumiskohtaa suoraan.

Esimerkkinä mun kone on open chamber rautakansilla ja DCR noin laskettuna 8.0 , eikä mitään kilkatusongelmia. Noilla alsakansilla voi DCR rajan varmaan vetää sinne 8.5 paikkeille. Tosin quench efekti tolla 1,4mm välyksellä on heikko joten saattaa mennä tarkallekkin se detonointi, riippuu vähän muista tekijoistä. Viileä imusarja (esim. air gap) auttaa, kuten myös kaasarin lämmöneristyslevy. Raittiin ilmanotosta on paljonkin apua. Auton paino ja perävälitys vaikuttaa myös.

 

Löysin sopivan nokan eli crane 238/238 @ 0,05" josta löytyi se 73 ABDC @ 0,004" asteet ja muutenkin ihan hyvät arvot. Voi olla että silti sorvailen hieman mäntiä että pääsen turvalliselle alueelle. Ei toi quenchi kyllä mikään hyvä ole mutta enpä lähtis herkällä lohkoakaan plaanauttamaan. Täytyy sitten funtsia tarkemmin kun mylly on palasina...

 

Jos oot ottamassa sitä konetta palasiksi, niin höyläytä ihmeessä se lohkon taso. Mittaa jokainen kulma erikseen, tai vaikka jokainen pytty, paljonko mäntä jää alle yläkuolokohdan, ja sen perusteella sitten männät nollatasoon tai ainakin kompromissina hyvin lähelle sitä jos on eri korkeuksia samassa rivissä.