Kierteen kestävyys?

Tuolta löytyy sekä karkeempi arvio että laskukaava sitä himoitsevuille:

http://www.nord-lock.com/fi/bolted/experts-thread-engagement-tapped-hole/

 

Tuossa edellä vuppe kertoikin, että pinnapultti on monesti parempi vajaissa kierre reiissä, kuin kiertäessä liukuva, ja voimaa kantava pultti.
Pultti, ja kierrereikä tehdään samalla nousulla. Pultti venyy kiristettäessä, ja nousu pitenee siinä pikkusen. Kierrereikä koittaa pysyä mukana, joten lähinnä pintaa olevat kierteet on kovilla. Pultin halkaisijan päässä ei kierrereijän kierteessä ole enää suurta jännitystä, kun aikaisemmat kierteet on ottaneet jo voimat vastaan. Lujalla pultilla venymä on suurempi, kuin jollain 8.8:lla. Saattaa esim. Alumiinisessa kierrereiässä ne lähinnä pintaaolevat kierteet jopa murtua.
Jos oikeen hienon ruuviliitoksen tekis, niin kierrereiässä pitäis olla sama nousu, kuin kiristetyssä pultissa, eli pikkusen harvempi. Eihän se iso ero ole, mutta on kumminkin, varsinkin lujilla aineilla, jotka eivät kulu kiristettäessä kierteistään. Aiheuttaa ylimääräistä kitkaa, pintapainetta, ja leikkautumista vain yhden, tai kahden kierteen kohdalle, ja ottaa momentista osan pois. Siksi kulmakiristys on monesti parempi (kierteen kitka ei vaikuta kiristykseen).
Perskules, meni jo hiusten halkomiseks, kuten mulla monesti menee.

 

Mihin tämä perustuu? Minun käsittääkseni teräslaatujen kimmokerroin on vakio, eikä riipu lujuudesta.

 

Vetolujuudeltaan suurempi ruuvi ei veny kierrereijän ulkopuolella, eikä siellä reiässäkään. Vaan rissaa kokomatkaltaan sitä reiän kierrettä. Josta johtuen koko kierre korkkaa pihalle helpommin ku heikolla ruuvilla joka poikkeaa kierteen ulkopuolelta.

 

Kimmokerroin riippuu metallin seostuksesta. Kovemmaksi seostettu ei palaudu samalla tavalla kuin lujemmaksi seostettu "taipuisampi" aines. Lujat pultit kestää venyttää ennen pysyvää muodonmuutosta.

 

Tässä menee nyt iloisesti sekaisin lujuus ja pultin venymiseen tarvittava voima. Kun ollaan myötörajan alapuolella, 12.9 venyy ihan yhtä paljon samalla voimalla, kuin 8.8. Ei enempää eikä vähempää.

Se on sitten eri asia, että lujemman pultin myötö- ja murtoraja on suurempi.

 

Ihan en noinkaa ymmärtäisi aisaa.
http://84.234.73.214/wiki/index.php/Ruuvien_merkinnä
Myötöraja ja sen ylittyminen. Heikompi matsku myötää pienemmällä voimalla. Näin ymmärtäisin. Ja .8 vastaan .9 antaa jo venymää muutenkin helepommin.

 

Olen odottanut että löytyis edes yksi koneinssi ja panis homman ojennukseen. Karkeasti arvioiden taitaa jäsen jussi olla aika lähellä käytännön oikeaa vastausa eli n 4 kierrosta.Rajahan menee siinä kun pultin pinta alaa suhteutetaan kierteen pinta alaan......siis kierteen pohjasta mitattuun. Perstuntumalla pinta-alat kohtaa siinä n 4 kr paikkeilla. Senjälkeen tulee ratkaisevaksi tämä halkaisija(puhdas) Ja sitä ennen leikkausvoimat jotka on paljon pienemmät kun tarvittava kokonaisvoima. Asia muuttuu myös totaalisesti kun puhutaan staattisesta tai muuttuvasta kuormituksesta ja vielä enmpi jos liitokseen kohdistuu momenttia.
En tiedä onko hiustenhalkomista sanoa että eri metalleille kimmokerroin on hiukan eri kun kumminkin laskelmissa on sovittu käytettäväksi pienempää lukua joka kattaa kaikki tilanteet.

 

Normaaleista kiristysmomenteista puhuttaessa (kuten tämän ketjun alkutilanteessa) ollaan aina myötörajan alapuolella. Joitakin poikkeuksia on, vaikkapa venyvät kansipultit, jotka kiristetään yli myötörajan ja ovat kertakäyttöisiä.

Jos kiristät pulttia 500 N/mm2 voimalla, 8.8 ja 12.9 pultit venyvät yhtä paljon.

 

Mitään inssiä hommaan ei tarvita,pikkasen maalaisjärkeä juu nou!Mistään kierteistä per halkaisija ei
todellakaan ole kyse!
Miettikää nyt ihan oikeesti!

 

Kyllä se vaan on niin, suurimman osan kuormasta kantaa 3 ensimmäistä kierrettä loput vähemmän. Se johtuu pultin venymästä, olisko tilanne samankaltainen jos ruuvin tilalle laittaa kierrejousen ja sitä venyttää?

https://www.fastenal.com/content/merch_rules/images/products/2014/06/load-distribution-chart.jpg

 

Höh,tottakai ensimmäiset kierteet suurimmalle kuormalle joutuu!Hähää,vaan laittaisitko esim.kiertokangen pultit koneeseesi jos esim.vaikka vain puolet olisi kierteiden pituus pultin halkaisijasta!?Lycka till och kädet ristiin!Käykää kokeileen piruuttaan,otetaan esim.M10 8.8 ruuvi ja sitten siihen mutteri!Sitten väännätte niin kauan kunnes jompi kumpi pettää siis kierteet tai pultti!?!Mitäs luulette? Laitatte tuloksen tänne vaikka videon muodossa!Turvallinen raja lienee 1.5 kertaa ruuvin halkaisija,sen jälkeen pultti pettää ennen kuin kierre.

 

Näin minunki mielestä, kun vielä ottaa huomioon murtovenymän (joka on monesti
lujemmilla pulteilla pienempi) niin asia on selvä kuin pläkki, alkuperäisen kysymyksen
kanssa tällä ei tosin oo merkitystä.

 

Koetetaan miettiä ,olisit voinut sitten laittaa näkösälle mikä sen voiman ottaa vastaan jos ei kierteiden pinta. Mä oon näillä opeilla vielä sitä mieltä että kierteiden pituusmitta kerottuna kierteen leveydellä saadaan laskettua ko rasitukset. Odotan innolla.

ps Jaha täällä on tullut tieto että 1,5 krta halkaisija mihis tää perustuu;onko laskennallisesti todennettavissa. Ja onko tuo 1,5 kertaa pultin korkeutta vai jengan pituutta?

 

Sorvari on hyvä ja ottaa sorvin käyttöön,sorvailee eripaksuisia muttereita samasta aineesta kuin ruuvi,laittaa videon tänne miten mikin kestää,mää en tollaisia viitti tutkia,sanoin turvallinen raja lienee 1.5 kertaa ruuvin halkaisija.Voi olla pienempikin.Jos mää olisin koneenrakentaja,en viitteis rajoja laskea vaan varman päälle pelaisin!

 

Jaa sä mutulla asioita ratkot? Eikös ensin pitäis olla teoria selvä ja sen jälkeen käytännön toteutus. Jos puhutaan 1,5 krt ruuvin halkisija niin mihin verraten? Koneenrakennuksessa luulis olevan tärkeää massojen optimointi.Ainakin liikkuvien.

 

Myös rakettitekniikassa massojen optimointi tai pitäisikö sanoa massojen minimointi on tärkeää,kaikki ylimääräinen paino on pois hyötykuormasta!

 

Onko nyt ymmärrettävä niin ettet pysty edes tuota 1,5 kerrointa yksilöimään miten se pitäisi sinunmielestä tulkita?

 

Varmaan asia jo selvä!

 

Kyllä!