Hyvä jäähdytin

Vähänpä tiesi asiasta kysyjä. Äkkiseltään voisi neuvojat kertoa kokemuksia, tai tietoa asiasta.

 

Tässä jää nyt jotain hieman epäselväksi. Jos konstruktio on muuten sama, mutta vain jäähdyttäjä vaihdetaan parempaan, niin hidastuuko silloin veden virtaus koneen sisällä ja siksi vesi alkaa kiehua? Miksi jäähdyttäjän vaihdos vaikuttaisi veden virtaukseen koneen sisällä?

Jäähdyttäjässähän veteen ei tavallisesti siirry lämpöä, vaan päinvastoin, sitä poistuu, niin eihän se kai siellä jäähdyttäjässäkään ala kiehua, vai miten on?

 

Ota termari pois aja skabaa hetki mutkaradalla ja tule sitten keittäen varikolle... Joskus toitotin että pitäkää se termari siellä paikalla ja muka "kokeneet" ratakuskit suomessa tiesi paremmin...
Noh 17 kierrosta ja kone sylkäsi kaiken pihalle kun keitti... Totesin sitten jannuille notta ette ole tainnut skabata yhtään ovaalikisaa ikinä...ja alkoivat uskomaan että ehkä ne jenkit 20v aikaisemmin jo jotain järkeä mullekkin tartutti rakennellessa putkirunkoista 3gen Firebirdiä moisiin karkeloihin 1984 kaudelle...

 

Kyllä on. Paskaa puhut.

 

Oikein. Tämän tiesi jo Carrol Shelby 60 luvulla....

 

En aja rataa, en aja ilman termaria, enkä tee kumpaakin yhtäaikaa joten irrelevanttia tuohon mun lainaamaan lausuntoon liittyen joka on täysin validi kommentti aiheeseen.

Tuolla aiemmin oli myös oikein hyvä kommentti jäähdyttimen virtauksesta ja lämmönsiirrosta.

 

Kerrotko tarkemmin?

 

Tilasin Frostbite jäähdyttimen jota myös Holley kaupittelee. Alumiinia, 3- rivinen ja koko 33,25 x 18,62" eli 84,5 x 47,5 cm.

Virtausnopeus vs jäähdytysteho asiasta tuli mieleen että samat fysiikan lait pätenee myös ilmaan. Esim. ajan kesällä 25 asteen helteellä kaupungissa ruuhkassa 10 km/h. Syylärin läpi menee ilmaa mutta vain vähän, ja lämmöt nousee niin että puhallin käynnistyy. Sitten pääsen ruuhkasta pois ja kiihdytän 50 km/h isommalla vaihteella ja koneen kierrokset on samat. Ilmaa menee nyt syylärin läpi nopeammin ja enemmän ja lämmöt laskee lähelle termarin avautumispistettä. Tämä on tullut todettua satoja kertoja käytännössä ja eri autoilla.

Semmonen tuli vielä mieleen kärjistettynä lämmön siirtymisestä, että pane kuumailmapuhallin pöydälle pystyyn ja vie sormenpään kokoinen teräskuula hitaasti kuin etana puhalluksen läpi ja mittaa kuulan lämpö. Sitten ammu sama kuula ritsalla puhalluksen läpi ja mittaa lämpö. Vaikuttaako siis nopeus lämmönsiirtymään ?

 

Jos katsotaan lämmönvaihtimien käyriä, niin lämmönluovutusteho kasvaa virtauksen kasvaessa. Ei siellä ole sellaista käyrää, joka notkahtaisi liian suuresta virtauksesta. Ainakaan järkevien virtausnopeuksien puitteissa.
Esimerkki, jossa käyrät sivulla 3.
HPA_05-18_cop_1 (salhydro.fi)

 

Monesti noissa aftermarket jäähdyttimissä on asennuksessa ongelmia. Jätetään 2-5cm rakoja, ei ole alkuperäsiä tiivisteitä tai ohjaimia paikoillaan, flektin tunneli puuttuu ja sit ihmetellään huonoa jäähdytys tehoa edelleen.

 

Varauksin.

 

kerroin yllä...

 

No et kyllä varsinaisesti kertonut. Kerroit mitä joskus tapahtuu mutta et miksi.

Lämmönsiirto käytännössä aina paranee virtausnopeuden kasvaessa ihan niinkuin Hain käyristäkin näkee. Lämpötilaero nesteessä voi pienentyä, mutta lämmön kulkeutuminen paranee aina.

Veten Esimerkissä lämmön siirtymämäärä lienee suurinpiirtein sama jos kuulaa seursi jono kuulia, mutta näin ei ole ja hidas kuula lämpenee enemmän kun massavirta on pienempi eikä mittausjärjestely oikein korreloi todellisen tilanteen kanssa. Oikeampi tapa olisi vetää pitkä tanko läpi nopeasti ja hitaasti siten että nopeampi tanko on nopeutta vastaavasti pidempi.

Madmiken ovaaliesimerkissä taas käy niin, että ilman termaria vesi ei kierrä joka paikassa kunnolla ja syntynyt hotspotti höyrystää veden ja sylkee sen pihalle paineen noustua..

Tilanteessa, jossa vesi menee nopeasti jäähdyttäjän läpi, mutta hitaasti lohkon läpi, voisi syntyä ääripäässä sellainen tilanne, että veden lämpötila ei putoa tarpeeksi jäähdyttäjässä (vaikka lämmönsiirtymä on sama, enemmän virtausta, vähemmän jäähtymää ja toisinpäin) jotta lohkon hidas virtaus ei nostaisi sitä yli kiehumispisteen. Tällökin kuitenkin se ongelma on se hidas virtaus sielä lohkossa eikä nopea jäähdyttäjässä. Lohkolle vaan harvemmin voi mitään, jolloin sitten parannetaan jäähtymää dual tai triple pass jäähdyttäjällä.

Caveat on siinä, että Jäähtymän parantaminen samalla virtausnopeudella tarkoittaa aina jäähdyttimen tehon kasvattamista, eli lämmönsiirron tehostamista.

 

Tarkkuutta siihen lukemiseen...
Ilman termaria ajettiin Endrancessa Alastarolla 17 kierrosta ja finito. Ovaalijannut ei tuollaisiin sorru....Tapahtui niin että vesipumppu kierrättää ilman termarin rajoitusta vettä lohkosta liian nopeaan ja samalla virtaus syylarissa liian iso jotta ehtii jäähtyä...

 

Kuulostaa loogiselta. Virtauksen lisäämisessä täytyy tulla raja vastaan jossain kohtaa kun lämpö ei ehdi enää siirtyä veteen lohkossa ja syylärissä ei ehdi jäähtyä. En usko että termostaatin reikä olisi sattumalta niin pieni kuin se on. Tehomalleissa tehtaat ovat lisänneet puhaltimia keulaan ja öljynjäähdytin sekä ruiskutus mäntien alle.

 

Juu ei se termari turhaan ole pienellä reiällä... älypäät heittää termarin pois....
Nimenomaan sähköpuhaltimet työntämään eikä vetämään eli eteen. Näin ne oli jo 427 S/C Cobrissa ja tässä hiljan eräässä rinkulamersuja TCR seateja ja posssuja viilaavalla pajalla tehtiin samoin ja ongelmat loppu siihen. Omassa C3ssa myös vetävänä asennettu sähkö syylariin ja siirtyy eteen. Muutenkin C3n syyläri on ihan päin persettä konehuoneessa...

 

Miks se vesi sit kiehuu jos ei se ehdi lohkossa kuumeta kun virtaa niin kovaa?

Ja imevä flekti on tehokkaampi kuin puhaltava, tilasyistä sitten puhaltavia on asenneltu jopa autotehtailla.

 

Kun ajattelee lohkon vesi tilojen ja jäähdyttäjän pinta-aloja niin vaikee uskoo että nopeempi virtaus huonontaisi jäähdytystä. Mun mielestä kyse on enemmänkin epätasaisesta virtauksesta ja lämmönsiirtymisestä silloin kun termari poistetaan.
Jos vertaa välijäähdyttimen tehokkuutta ahdin puskee +150c ilmaa 1m3/sek coolerkenno ehtii tiputtaa ilman lämpötilaa noin 100c tai poraa 20mm alumiini levyyn 2mm reiän. Kuumentaa sen levyn +100c ja puhaltaa sen reiän läpi paineilmaa niin ilma ehtii ottaa lämmön siitä levystä niinkin hurjalla virtausnopeudella

 

Ehkä pitäisi termarin poistamisen aiheuttaman virtauksen lisääntymistä kompensoida lisäämällä virtausta edelleen tehostamalla pumppausta. Jospa silloin neste kiertäisi taas koko moottorissa mutta vauhdikkaammin kauttaaltaan.

Maalaisjärjellä ajatellen jäähdyttimen jäähdytystehoon vaikuttaa ainoastaan ulkopuolen ja sisällä olevan nesteen lämpötilaero. Ihan sama seisooko neste paikallaan vai liikkuu vauhdikkaasti. Teoriassa jäähdytysteho on suurimmillaan kun koko jäähdytin on tasalämpöinen, jolloin koko pinta-alalla on mahdollisimman suuri lämpötilaero nesteen ja jäähdyttävän ilman välillä.

 

Mitään asiasta ymmärtämättä kuvittelen termostaatin poisjätön muuttavan virtauksia koneen sisällä niin että jossakin tapauksessa jää jäähdytystä vaille oleva kolkka. Sehän on lopputuloksen kannalta sama, onko kaikki neste kiehumispisteessä vai tapahtuuko kiehuminen paikallisesti - paine nousee kummassakin tapauksessa ja korkki antaa periksi.

Kääntäen voisin arvella tähän lopuksi, ettei kaikki moottorit ole yhtä ronkeleita termostaatittoman ajon suhteen.