84-88 Cedrickit

Upeaa harrastamista!

Klassikot -lehti 4/2021, oli esittelyssä tämä 280C HT:

https://www.heili.fi/media/k2/galleries/5809/Kuva5 Datsun 280C.jpg

JA tähän esittelyyn liittyen sivuilla 30-31 on juttua 280C/Cedricin historiasta, otsikolla "Tutummin tolpalla"

Kuvituskuvana kuva Helsingin linja-autoaseman taksitolpalta vuodelta 1983, kuvatekstinä:

"Kerran keväällä, tarkemmin sanottuna maaliskuussa -83 Helsingin linja-autoaseman taksitolpalla. Asetelmasta päätellen jonossa taaempana olevan pirssin kuljettaja on tullut kollegansa iloksi tai harmiksi hyödyntämään 280C Dieselin mukavia puitteita tupakkahuoneena. AOE-tunnuken perusteella Datsun on ensirekisteröity Helsinkiin vuonna -81"

Takaapäin otetussa kuvassa W123 Mersun perässä 280C, vänkärin ovi auki, ja penkillä istuu tyylikkäissä nahkakengissä mies tupakalla. Auton väri on vaalea, veikkaan metallihopea.

Rekisteri näkyy selvästi, AOE-738, taksinro (ilmeisesti kyltti kilven vieressä?) on vahvasti 738, (tai 788). Kuva on mustavalkoinen, ja auton perä hieman likainen. Autossa on alla samanlaiset pinnavannetta muistuttavat kapselit, kuin tuossa yhdessä autossasi.

Jutussa sivutaan myös ensirekisteröintejä, 1980-1987 ensirekisteröitiin 2446kpl 280C ja Cedric-mallia. Näistä vuosina 1980-1981 961 autoa.


Ja vielä Uunossa esiintynyt AVT-872. Liekö oikea taksi, vai vain maahantuojalta elokuvaa varten lainattu. Ainakin hyvä Nissan-mainos saatu heti alkuun:



Viimeinen katsastus v.1997

 

Turhapuron auto oli aito taksi, P. Keurulainen. Huom ULA-antenni takalokarissa. Kuskia eikä autoa ole enää olemassa. Auto jätettiin seisomaan planeettapyörästövian takia, josta johtuen se aikoinaan joutui Nokialle purettavaksi.

Tuohon aikaan taksit sai ottaa järjestysnumeron rekisteritunnukseen, eli esim tuo AOE-738 oli taksi numero 738. Suurin osa takseista otti "sifran" rekkariin. Helpottaa muuten Cedric etsinnöissä ja päätelmissä.

Pystytkö laittamaan sen linja-autoaseman taksitolppakuvaa? En ole varma olisinko sen nähnyt.

Ensirekisteröintimäärä ei täsmää. Y30 korisia lienee tuotu noin 1100kpl tienoilla, ja muutama päivä laskin omien etsintöjen johdannuksista 280C autoja tuotavan noin 2400kpl Suomeen vuosina 80-83.
Epäilen että tuon kertomasi joku on laskenut Trafilta löytyvistä autoista. Trafilta löytyy omien tutkimuksien mukaan vain neljäsosa Suomeen tuoduista 280C autoista. Eli tarkoittaa sitä että nämä automallit on suuremmalti osin poistettu liikenteestä jo ennenkuin Trafi otti ohjat käsiin. Hki taksien perään soitellessani yleisin vastaus on ollut = "se oli täysin mätä vuonna 1989 ja romumies haki pois". "moottori otettiin jenkkiautoon".

Tässä oma 280C HT:

 

tummat ajeli ennen cedrikeillä,kun kysyttiin miksi vastaus oli:se on meijän jenkki

 

Poikasena, 80-luvulla, tuli kuljettua jonkin verran taksilla ja Cedric on jäänyt mieleen. Edelleenkin pidän sitä hyvännäköisenä autona kaikinpuolin, jo silloin poikasena kuuntelin Mersujen dieselin roklotuksesta poikkeavaa käyntiääntä.
Helsingin Herttoniemessä Eränkävijäntorin taksitolpalla päivysti, paikallinen?, tommoinen kullanruskea Cedric kuskinaan sellainen herrasmies. Autossa oli automaatti ja jo silloin kasvavana bensalenkkarina ihastelin kutosen murinaa yhdistettynä kivasti vaihtavaan lootaan, pehmeillä plyyshipenkeillä mukavasti matkustaen.
Asuttiin toistakymmentä vuotta torin laidalla KOP-pankin talossa ja siitähän oli autoista kiinnostuneen poikasen mukava seurailla liikennettä ja taksitolpan touhuja, vanhemmat oli talkkareina niin paljon tuli oltua pihahommissa aitiopaikalla.

Myöhempien aikojen Maxima oli kans mielestäni varsin mukavan tuntuinen laitos, ikinä semmoisella ite ajanut mutta taksin kyydissä kulkenut.

 

Maxima mainittu. Oon myyny uusia ja käytettyjä semmosia. Viimeset niitä kai rekattiin -04. 2,0 ja 3,0 koneilla koko avtomaatti tahikka keppiloota. Japaniassa tehty eli laatu ero muihin samanikäisiin nissaneihin merkittävä. Osa komponenteista ylimitoitettuja kestoltaan. Isompi koneinen automaatilla toimi kuin ajatus. Asiakkaan ajotietokone näytti 9,0 keskikulutusta. Tosin vanhempi herrasmies ja muaseuvulta. Sebring 2,7 automaatilla jossoli yhtä hieno tai ehkä parempi kone/laatikko paketti mutta nissan japanilaisena pesi laadussa ja kestossa 10-0.

 

Jos se oli Y30 Cedric, niin se on voinut olla tämä. Kuski Herttoniemestä.
Sävy on beige /samppanja.


Auto siirtyi meille tekopalkkana vastaavan auton kunnostuksesta. Tulee aikanansa kuntoon tämäkin.

 

Juuri tuommoinen koppa ja väri, Nipsunin koodeista en osaa sanoa. Mielenkiintoista, sitähän on saattanut tosiaan tuossakin istuksia aikoinaan.

 

Laitan tuon 280C kuvan tähän keskusteluun piakkoin.

Näin sivusta kommentoijana täytyy todeta että on ollut valtava työmaa kaivella autojen historiaa ja kohtaloa näin pieteetillä, ja vielä että olet löytänyt kuvia ko.yksilöistä uutena.

Klassikot tai Mobilisti tekisi varmasti mielellään jutun näistä, jos ei ole jo tehnyt.

 

Traficomin julkiset tiedot ei tunteneet enää tuota rekkaria. Käytännön kokemuksella Traficomin julkiset tiedot löytyy n.1995 jälkeen poistetuista autoista, joten tuo on luultavasti poistettu kilvistä ennen sitä, tai rekisteröity joskus uudelleen jolloin tietoja ei löydy enää alkuperäisellä (=vanhalla) tunnuksella.

 

Hetken aikaa piti miettiä kuvauspaikkaa, kun tuo Kampin Narinkkatorin alue on 40 vuodessa muuttunut aikalailla.

 

Löytyy -78 200L 4-ovisen takaikkuna jos jollain Datsunistilla on tarvetta, muistaakseni "Datsun kestää" -tarralla varustettu

 

Tuo olikin tuttu kuva. Autoa en ole selvittänyt kun se on vain manuaalivaihteinen.
Ja niinkun sanottu, niin Helsinki-Datsuneista vähintään 90% on poistettu liikenteestä ennenkuin tiedot siirtyivät trafille.
Yksi auto mistä vieläkin on paha mieli, oli hakemani kuparinruskea automaatti, joka paalattiin vasta 1.5 vuotta sitten, eikä kuulemma ollut erikoisen huono, vaikka oli miljoonan kahtapuolta ajettu.
Ja toinen joka harmittaa oli Helsingissä ainut farmari-taksi, joka paalattiin 2012.

Tässä lisää Hki Datsun kuvia.
Ensimmäinen joka näkyy poikien välistä on hieno sattumakuva taksinumerosta 1197, rekkarilla APJ-197, eli saman kuljettajan uudempi Y30 Cedric löytyy itseltä rekkarilla BEA-197. Laitetaan perään vielä kuva siitä uudemmasta nykykunnossa.
Mutta harmillisesti tuokin Datsun on tuhottu.

Saman isännän uudempi Cedric. Näiden välissä oli vielä hopeanharmaa Y30. Sitten siirtyi Laureliin.





Mannerheimintiellä on näitä vilissyt. Kuvien ottoväli on vain sekunteja tai kymmeniä sekunteja.


2kpl tolpalla ja yksi pitkällä tulossa.

 

Japanian mallissa aika paljon hillitymmät puskurit

 

Joo, noissa vientimalleissa oli eri puskurit, tosin taitaa vähän riippua vuosimallistakin.
Saudi-Arabiamallissa, ainakin myöhemmissä oli tollaset turvapuskurit. Niissä on siis iskunvaimennus sisäpuolella. Aluksi näytti rumilta ja teki mieli vaihtaa, mutta nyt silmä tottunut. Antaa olla alkuperäisenä, paitsi että teen siitä automaatin.
Muuten siinä on kaikki hienot herkut kaksoisilmastointia myöten.

 

Omaan silmään Sedan on paljon hienompi.
Tähän on joku vaihtanut keulan joskus, vaihtuu takaisin normaaliksi kunnostuksen myötä.
Tämä auto seissyt vuodesta 91 navetan vintillä. Lähti hienosti käymään samanikäisillä polttoaineilla.
Tähänkin saa paljon peltiä laittaa, lokarit sisältä ja ulkoa, ovien reunat, luukkujen reunat, helmat ym. Etulokarit on kuulemma ekaa kertaa hitsattu 4v ikäisenä vuonna 86.


Ja tässä sama yksilö uutena.

 

Tuossakin joku virkaintoinen katsastaja on joskus antanut hylsyn siitä, että kilpi peittää rekisteritunnuksen. Sitten on tehty se mitä on tehtävissä. Irroitettavia koukkuja ei taidettu juuri silloin tuntea.

Muistaakseni 80-luvun Honda Civiceissä, ja Peugeot 309:ssä piti kilpi siirtää koukun tieltä takapaneeliin, ja ulkonäön kannalta ei välttämättä parantanut tilannetta.

Näin nykypäivänä nuo autojen verrattaen lyhyet käyttöiät tuntuu hurjilta. Arkiliikenteessä on aivan normaalia nähdä 20 vuotta vanha auto siistissä käyttökunnossa, vaikka mittarissa olisi yli puoli miljoonaa.

80-luvulla autot vain loppuivat nopeammin. Jossain 80-luvun lopun Tuulilasissa oli tilasto autojen keskimääräisestä rekisteristäpoistoiästä. Warret, Mosset ja takatuuppari-Skodat poistuivat yleensä 7-8 vuoden iässä. Tilaston toisessa päässä oli Mersut, joiden keskimääräinen poistoikä oli muistaakseni n.15 vuotta.

Faija osti keväällä 1981 Pietarsaaresta Auto-Harolta (Volvo-merkkiliike) 1979 244 DL D6 Volvon, VHS-614, mittarissa oli silloin 150tkm. Vaasan entinen taksi. Työreissut vei ympäri suomea, ja siihen ajettiin kolmessa vuodessa 200tkm lisää. Vaihtoon mennessä vuonna 1984 viisi vuotta vanhana Volvon mittarissa oli 350tkm, ja auto alkoi olla joka puolelta jo "perille ajettu". Tosin silloin tuota kilometrimäärää pidettiin huikeana ilman isompaa tekniikan tai korin täydellistä läpikäyntiä. Olihan ihan normaalia, että täydellinen koneremontti tehtiin siihen aikaan n.100tkm välein.

Voin hyvin kuvitella että 280C/Cedric on tarjonnut lyömättömän hinta/laatu/varustelusuhteen tuohon aikaan, ja on varmasti ollut hyvin mieluisa työkalu ammatikseen, ja muuten vain paljon ajaville. Varusteissa vain jenkit pystyi lyömään kampoihin, ja taksitolpan kingissä, W123 Mersussa ainoa varuste oli sisältä kääntyvät etupyörät, ja hinta perusvarusteisenakin "Suomen henkilöautot 1984" opuksen mukaan 20tmk 280C:tä kalliimpi.


Tällainen 1986 automaatti 2.8D näyttää olevan tarjolla:

https://www.nettiauto.com/nissan/cedric/13223498

Olisiko ensimmäinen miljoona ajettu rikki?

Alkuperäisten kilpien vaihtuessa uudempiin, vaikea sanoa missä päin suomea tuo on taipaleensa aloittanut. Takakylkien peitetyistä antenninrei'istä (ULA?) päätellen taksihistorialla.

 

Tuokin on tuttu auto ja Helsingistä taksi. Mutta ei missään yhtään ehjää osaa ja peltihommia riittää. En hauku muiden autoa, mutta tuollaisen Cedrickin arvo on max 300e tänäpäivänä. Jos edelleen näitä paalataan tuossa kunnossa ja jopa paremmassa, niin kertoo ettei monikaan näitä arvosta.

Tuskin on miljoonaa ajettu, mutta on niitä useita tullut vastaan. Paras mitä tiedän on 1.6 miljoonaa samalla koneella.

Antennireikiä on voinut tehdä siviilitkin, esim NMT puhelimelle, mutta näissä monesti hyvä tunniste jos on molemmilla puolilla lokaria reijät ja monesti oli katolla reikä NMT puhelimen antennille. Ja jos maalipinta on katossa alkuperäinen, niin sinne on leimaantunut taksipannan jälki.


Tuo kumipanta oli yleisimmin käytössä tuohon aikaan.

 

Jos jollakin on tiedossa Datsun 280C autoja seisoskelemassa jossakin, niin voisiko antaa vinkkiä. Myös osat. On tulossa hyvään tarkoitukseen, joko kunnostuksen tai muiden näiden ylläpitoon, tapauskohtainen.
Ja ei ole oikeasti väliä jos kunto on sellainen, että tiedät että kukaan ei siitä autoa enää rakenna. Saa olla kattoa myöten mätä ja pohja puuttua kokonaan.
Jos Helsinki historialla tälläisen löydän niin rakennan jokatapauksessa.

 

https://akaanseutu.fi/2018/06/30/karavaanielama-vaatii-pelimannihenkea/

Saattaa olla tuttu juttu, mutta nätti ja vähän ajettu Cedric tuolla pariskunnalla.

Iittalan taksi ollut vähällä ja kevyellä ajolla uutena, Helsingin takseihin verrattuna.

Tällainen V6 oli tullut Kuusamossa myyntiin, tosin osina. Ehkä pienen peräänajon kokenut kun tarkasti katsoo:

https://www.nettivaraosa.com/varaosa-ja-kolariautot/3057673

 

Syksyllä oli tosiaan tämmönen vähän vastenmielinen työ, josta sai tekopalkkana tuon aiemminmainitun beigenvärisen Cedrickin.
Tässä autossa tosin piti olla hitsattavaa vain Panhart-tangon korvake ja pieni pala helmapellin sisäpuolella. Tuli maksettua auto useaan kertaan, mutta toisaalta saipahan yhden Cedrickin pelastetuksi.

Ainahan kaiken voi tehdä paremmin, niinkuin nämäkin peltityöt, mutta se on nyt sellainen perus katsastushitsaus ja auton elvytys. Käyttöautona käytetään vielä kuitenkin.
Ja alkoi vähän tympiä välillä märässä kylmässä maassa makoilu.

Helmapellit uusiksi ja samalla tietysti helman tausta/pystypelti koko matkalta. Myös lattiaan joutui tehdä koko matkalta L-muotoisen uuden pellin joka sitten kiinnittyy siihen helman taustapeltiin pistehitsauksilla.
Myös kynnykseen joutui laittaa useita pienempiä paikkoja, ja tuo alue johon ovivalon katkaisin tulee.
Ovikin sai pienen lapun.






Videolta napattu kuva takapuolelta. Hitsaussaumat jäi helman sisäpuolelle, eli oikeestaan ulkoapäin hitsauksia ei huomaa juuri ollenkaan, ainakaan äkkinäinen.


Nämä takakulmat on tyypilliset ruostekohdat näille, kun peltiä päällekkäin ja runkopalkki pistehitsattu kulma/rekkarin keskivaiheilta. Ne siis tehty kanssa kokonaan uusiksi, alkuperäistä näköä ajatellen.


Pyöräkotelon pohja oli leimakuntoinen pohjoisessa mutta täällä ei.


Lokarin sisällä kanssa nämä kohdat tyypilliset ruostumiselle. Päittäissaumat joka kohtaan niin sai suunnilleen hiottua tasaiseksi. Iskarin takaa tuli myös runkopalkki kokonaan uusiksi n.30cm matkalta. Herkkä kohta toi akselin ylitys.


Jousituennat oli takana kanssa korjausta vailla. Ne jäi viimeistelemättä, ompahan tukea hitsaussaumoista.



Viimein pääsi toiselle puolelle tekemään vähintään saman.


Noille kaarille sekä alueelle jossa se oven katkaisin on, on kyllä tehtävä prässimuotit. Ne on aina ruostunut eikä viitsisi palapeliä tehdä.