k-750 kansien porttaus.

Oisko vinkkeja k-750 kansien porttaukseen/koneen viritykseen?
Kannet ainakin siistin. On aivan kauheet valu purseet kanavissa. Mutta mitä muuta. Tämmösessä ei haittais lisä hepot ollenkaan. Ois ihan mukava päästä ajeleen normaali liikenteen mukaan!

NO ei ku siis pytyjen porttaukseen tietenni..

 

Imupuolelta pahimmat & pakopuolelta ohjurit saman mittaisiksi jos on eroa & kannattaa pakokanavista hioa valurösöt pois. Tai tiiä kannattaako mutta oma ainakin kulkee nätimmin. Junttase 200l datsunin männät jos oot porauttamassa, nousee puristukset mutta vähän pittää kantta hioa ettei kolaha. Saapi samalla kertaa sen pykälän siitä palotilasta loivennettua...

Imupuolen rassaamisesta ei kummempaa hyötyä kun ei kierroksia parane nostaa, vähän epätasaisena sekoittuu paremmin. Kyllä sinne täytettä saa.

 

Jos ihan rehellinen ollakseni tuolla omalla koneella pysyy täysin liikenteen mukana kun vaan malttaa tehdä sen huolella, on niin yksinkertainen että tulee helposti väsättyä vitulleen. Pitkiä pykäliä vaan.

 

Juu, ja kun venttiilit saa pitämään nii vot sie miten kulukee

 

Itse hioin kanavassa näkyvän ohjurin kokonaan pois. lätyskän ohjuri
on niin pitkä että en usko toimen heikentävän rakennetta juurikaan.
Seuraavaksi kannattaa ottaa huomioon että lättäpään venttiilin virtaus on aivan lapsen kengissä kansiventtiiliin verrattuna. virtausta ei juurikaan tapahdu muuta kuin venttiilin sylintein/männän puoleiselta reunalta.
Tästä johtuen kannattaa kanavia (varsinkin imu) muotoilla niin että ne 'kiertävät' ikäänkuin ylä kautta ohjaten virtauksen sylinrin suuta kohti.
Venttiilit ovat lättärissä mielestäni riittävän suuret jo vakiona. pako jopa liian suuri.
Seuraava ahdistava kohta on mielestäni sylinterin ja kannen välinen rako josta virtauksen olisi määrä tapahtua.
Porttaus operaation yhteydessä kannattaa myös harkita nokkaakselin viemistä koneistamolle, noston lisäykseen.
Kansia on myös syytä tarkastella hieman, niissä olevan puolipallon muotoisen portaan muotoiluun kannattaa uhrata muutama ajatus. itselläni tuli 'pallopäiset' männät joten tein niihin niitä vastaavat kolot ja viistotin porrasta hieman.
Pääsin aikonani tutkiskelemaan tuota k:n sylinterin virtausta oikein virtaus penkkiin.
Omalla Chopperillani kyllä selviää liikenteen seassa ja mielestäni vieläpä hyvin. sen kulku ominaisuuksia on hämmästelty useassa yhteydessä.

Olli

 

Tuosta taisi jasu kerran jo mainita roikan topiikissa & itse olin tuota nokka asiaa harkinnut jo kovasti. Aihioksi tullu kateltua sitä kansiventtiili version "moto-cross" mallia profiili malliksi mutta toistaiseksi heikolla menestyksellä. Tosin osaava koneistaja osaa varmaan "lukea" mitä sille kannattaisi tehdä, luulen ma...

 

Onko tuo mäntien vaihto ja puristuksen nostaminen helpoin homma listä tehoja? Ei katos ole paljoa kokemusta siitä. Itekkin kattelin että tuo ventiilin ohjureiden poistaminen toisi ainakin pako puolelle helpotusta. Et jos ne vaan siistis kanavan muotoihin. Onko peltirummulla hyvin kestänyt näin?

 

Moi!

Nyt on kolme kesää takana tuolla moottorilla.
ajokilometrejä nyt ei niin kauheasti ole kertynyt (max 3000/vuosi)
mutta monasti on ajettu 'lujaa' ja hyvin on tuntunut kestävän.
Mielestäni lievä puristus suhteen nosto on enemmän kuin paikallaan.
koska alku peräinen puristus on vain noin 5.5 joku 6.5-7.5 olisi asiallinen ja vielä kestävä.

 

No pittää näillä eväillä koittaa k saada liikenteeseen. Olen jo pyttyistä poistanut nuo "venttiiliin ohjurit" siten että jäi vain pieni tynkä kanavaan. Viimeiset pyöristelyt jäljellä ja sitten pyttyjen poraukseen. Pytyt hyvät ja kuosissa mutta venäläinen oli laittanut kummallekkin puolelle eri kokoiset männät niin pitää porata kumpikin pytty samoihin mittohin ja laittaa uudet männät. Jos vaikka käyntikin tasottus samankokoisilla männillä.
Pitää vielä tarkastella mitkä männät on hyvät ja edulliset tuohon. Kun joutuu poraamaan kokoon 78,5mm.

 

vihje

tietenkin, jos viitsii vielä kampiakselin tasapainottaa (dynaamisesti),
niin saattaa pysyä nipussakin. yleensä ei veli venäläinen (eikä paljon minkään muun maalainenkaan) ei ole paljoa tasapainotusta harrastanut.
ensimmäiset tais olla näitä 70-luvun japseja, missä asiaan kiinnitettiin
huomioita, pois lukien kilpakoneet.
-eeko

 

Seinäjoen moottori hiomosta löytyy (ainakin löytyi) hyviä lättikseen sopivia Mazdan mäntiä: olivat jonkin verran originaalia isomipia joten ei tulisi ongelmia tuon porauksen kanssa.

http://www.moottorihiomo.fi/

 

Joo, no kävinpä ostaan jo originellit männät. Pitää tehä sitte myöhemmin vielä toinen kone jonka virittelen paremmin. Jos sitte vaikka laittas muutakin kivaa..

 

Hei Peltirumpu!

Nostitko männillä puristussuhdetta? Mitkä männät olivat aihiona? Paransitko kantta siitä raosta josta hengityksen pitäisi tapahtua? Kuka teki nokka-akselin hionnan?

 

Gt - motors hioo nokkia ryssäkoneisiinkin, woogie on käyttänyt nokan hionnassa mutta ei vissiin vielä koneessa
Tarkoitus olis kans lähettää nokka sinne..
Woogie tietää lisää..

 

Nokasta sen verran että vaikuttaa aika hurjalta mutta iteppä antelin tietoja matkaan. Ei passaa kehua eikä moittia kun ei pääse kokeilemaan ennen kevättä mutta vertailin sitä kansiventtiilin ns. "moto" versioon & piti pistää tupakaksi... Onneksi koneita on neljä niin ei korkealta putoa mutta täytyy nyt saada aikaiseksi "nafti paketti".

 

Siellä GT-motorssissa se tais munkin nokka käydä.
Juu kyllä puristukset nousi, ehkä noin 6,5-7 baariin.
Männät on vanhasta mazda capellasta. Niistä ei ehkä voi käyttää sanaa aihio koska kaikkea muuta niihin liittyvää paitsi itse mäntiä muutettiin.
Eli kirtokangen yläpään puslat millin suuremmiksi ja tietty sylinterin poraus männän kokoon, niin ja vielä kansiin tilaa männän laelle.
Hioin sylinteriä siitä virtaus kohdasta paremman muodon saavuttamiseksi, kannen taisin jättää siitä kohden 'matalaksi'.

Sylinteri koneeseen ja mäntä yläkuolo kohtaan niin näkee ettei tuolle alueelle jää turhia pykäliä haittaamaan virtausta. Hoidin myös kannen hiomisen männän kupua varten sylinterin ollessa koneessa. Näin ollen oli hyvä testata vieläkö kansi 'keikkuu' männän päällä. Loppu tarkkuuden hoidin levittämällä öljyä männän laelle ja asettamalla kannen paikoilleen. Näin öljyä tarttui kohtiin mistä kannen 'uusi' kuoppa oli liian lähellä mäntää. On tuntunut pelaavan kuin (venäläinen) kello, eli ihan kyvin.

Olli

 

Moi! Kyselin tuonne välille lisäkysymyksiä..

Jos viitsit vastata niin olen kiitollinen.

PS. Miten modifioit öljypumppua/-kiertoa?

 

Siellä GT-motorssissa se tais munkin nokka käydä.
OK. Annoitko ohjeita mukaan?

-Mulla oli antaa sinne mukaan eräästä vanhasta kilpakoneesta lainattu nokka mutta sanoivat koneistuksen jälkeen etteivät siitä juuri mallia ottaneet.

Juu kyllä puristukset nousi, ehkä noin 6,5-7 baariin.
Niin siis pur. suhde nousi 6,5:1 - 7:1? Vai?

-Jotain sinne päin


Männät on vanhasta mazda capellasta. Niistä ei ehkä voi käyttää sanaa aihio koska kaikkea muuta niihin liittyvää paitsi itse mäntiä muutettiin.
Eli kirtokangen yläpään puslat millin suuremmiksi ja tietty sylinterin poraus männän kokoon, niin ja vielä kansiin tilaa männän laelle.

Siis Capellan männät ovat alkuperäisiä korkeammat? Seinäjoen moottorihiomossa sanoivat että niillä pur. suhde jää matalammaksi?

-Ovat kyllä, reunasta mäntä oli meilestäni samankorkuinen kuin alkuperäinenkin mutta kupu tekee siitä noin 3-5mm korkeamman keskeltä. Joten en ymmärrä moottorihiomon kommenttia. Ja jos alkuperäinen puristus on 5:den paikkeilla niin ei siitä paljoa ole tiputettavaksi. eihän se kohta lähde edes käyntiin...

Hioin sylinteriä siitä virtaus kohdasta paremman muodon saavuttamiseksi, kannen taisin jättää siitä kohden 'matalaksi'.
Sylinteri koneeseen ja mäntä yläkuolo kohtaan niin näkee ettei tuolle alueelle jää turhia pykäliä haittaamaan virtausta.

En ymmärtänyt tuota edellistä? Mille alueelle et jättänyt turhia pykäliä?

-piirsin pika kuvan paintilla helpottamaan hahmottamista.



Hoidin myös kannen hiomisen männän kupua varten sylinterin ollessa koneessa. Näin ollen oli hyvä testata vieläkö kansi 'keikkuu' männän päällä. Loppu tarkkuuden hoidin levittämällä öljyä männän laelle ja asettamalla kannen paikoilleen. Näin öljyä tarttui kohtiin mistä kannen 'uusi' kuoppa oli liian lähellä mäntää. On tuntunut pelaavan kuin (venäläinen) kello, eli ihan kyvin.

Eli uusi capellan mäntä oli kupupäinen ja jätit kannen niin lähelle mäntää kuin mahdollista saavuttaaksesi Quench-ilmiön? Ilmeisesti myös remppasin kampuran?

-kupupäinen on mäntä juu. kampi oli uusi nos osa 50-60 luvulta.


Miten modifioit öljypumppua/-kiertoa?

-mulla oli orginaali pumppuun yli kaksi kertaa korkeammat rattaa sekä vastaava alumiinista koneistettu korotus pala. en tehnyt muita muutkosia.

 

mikä on capellan männän halkaisija?

 

Capellan männät ovat 78, 78.5 ja 79 mm muistaakseni.


Kiitos Peltirummulle vastauksista! Tuota pyöristysjuttua ajattelin itsekin. Eli Uralissa mäntähän jää kannen patin verran sylinterin yläpinnan alapuolelle. Joten pyöristit sylinterin yläreunan kuvan nuolen mukaisesti. Pyöristit varmaan tuolta matkalta josta hengitys tapahtuu?

Mietin itsekin että uskaltaisiko tuota pyöristystä tehdä. Hyvä kun asiasta on jo positiivisia kokemuksia! Paljonko suunnilleen pidit pyöristyssäteenä?

Aika harvassa sivuventtiilissä taitaa olla mäntä näin reilusti sylinteritason alapuolella, joten ei kummoisesti näytä maailmalla olevan asiasta vinkkejä.