Mekaaninen rullanokka, venttiilien säätö

Chevyn isolohkossa on Lunatin nokka. Nokkakortissa on annettu venttiilien välykset mutta missään ei sanota säädetäänkö kylmänä vai kuumana. Kuinkahan tuo on? Välykset on 0.022" imu ja 0.024" pako.

Järkevältä tuntuisi että ovat kuumalle moottorille koska nokan käyttäjillä voi olla eri materiaaleista lohkoja ja kansia mitkä lämmetessään elävät eri tavalla.

 

Mulla 454 motissa Crowerin mekaaninen laahuri ja välykset aivan samat.
Kannet alumiinia ja kylmään mottiin välykset.
Hyvin on toiminut.

 

Uudemmat "kisarullat" (siis 2000 luvun) oli kaikki jo kylmänä säädettäviä. Eihän niitä jostain jäälaatikko-Prosta mitenkään voi, eikä ehdi kukaan kuumana edes säätää.

t. AM

 

Kyllä ne ilmoitetut välykset on pääsääntöisesti kuumalle moottorille, ja juuri tuosta lämpölaajenemis syystä.
Jos koko kone on rautaa, ei välys kovin paljoa kasva , mutta alumiinikansien kanssa on hyvä säätä välykset kylmänä n. .006" tiukemmiksi.
Koko alumiinisessa koneessa kun säätää kylmänä .012", niin kuumana ne on .025".

 

Joo tuon huomasin kanssa kun tuli koko alumiininen moottori niin kuumana pitää säätää koska välys kasvaa huomattavasti lämmetessä.
Edit: Ja tosiaan itsellä Howard Cams:n nokkakortissa on maininta Hot välyksien kohdalla.

 

Tuoreilla silmillä hakemalla netistä löytyi erillinen Lunatin ohjekin ja kyllä ne tosiaan kuumana säädetään: https://static.summitracing.com/global/images/instructions/lun-06102.pdf

Koko moottoriahan ei ehdi kuumana säätämään joten ajattelin tehdä niin että säädän pari sylinteriä tai kaikki toisen puolen sylinterit ja annan jäähtyä. Sitten katson näistä mihin välys jäi. Säädän loput sitten niiden mukaan kylmänä. Ajan sen jälkeen lämpimäksi ja tarkastan onko oikeissa arvoissa.

Olisihan tuon voinut siellä nokkakortissakin kertoa kun siellä kerrotaan ajoittamisesta lähtien kaikenlaista. Tätä erillistä ohjetta ei ollut edes paketissa mukana.

 

Jotkut valmistajat ilmeisesti ilmoittavat myös mitä välyksiä käytetään eri materiaaleille. Eli onko rautalohko rautakansilla vai rautalohko alukansilla tai kokonaan alumiinia ja näille yhdistelmille sitten eri säädöt.

 

Kun sulla on isoasteinen nokka, ja välykset kasvaa kuumana vähän liiankin isoiksi, niin itse moottorin toimintaan se vaikuttaa jopa positiivisesti kun "turhat" asteet vähenee.
Onko liian isot välykset muuten hyväksi, on sitten eri asia.

 

Mitä olen mekaanisia nokkia mitannut, niin suositeltu välys on ollut aina esirampin keskellä.
Ehkä sattumaa, mutta aika paljon on varaa yleensä tiukemmalle ja löysemmälle välykselle ja silti osuu esirampille.

 

Säädin venttiilit kylmänä ja o.o06" tiukemmalle kuin suositusvälykset kuten Artsi tuolla edellä vinkkasi ja näin luin jostain Compin ohjeestakin. Rautalohko ja alukannet siis. Pakoventtiilit oli kohtuullisen lähellä säädöissä mutta imuventtiileissä oli kaikissa ruuvattavaa. Kyllähän hiljeni käynti. Olin aiemmin pitänyt äänekästä venttiilikoneistoa mekaanisen nokan ominaisuutena, mitä se varmasti onkin hydrauliseen verrattuna, mutta nyt käy selvästi siistimmin.

 

Kannattaa seurata miten väljykset muuttuvat, eikä vaan säätää ja täts it. Poikkeuksellista muutosta jossain, niin joku antaa periksi. Härevämmillä nokilla ei mitään ikuisia venttiilikoneiston osat, vaikka kuinka säätäsi ja huoltaisi. Tulee halvemmaksi toimia ennenkuin esim nostaja leipoo lohkoon kiinni!

 

Näin tietysti. Tässä tapauksessa lähtökohta oli se, että kaikki oli suunnilleen saman verran pielessä ilman isompia poikkeamia. Jostain se säätäminenkin on aloitettava.

 

Ne venat on helppo ja nopee säätää ku on starttinappi millä pyörittää mottia. Kone lämpimäksi, kopat pois, puoli kerrallaan aloittaen edestä taakse; kun imuvena menossa kiinni säädetään sen pako. Sit ku ne tehty, imevenat samalla metodilla silloin ku pako lähtee auki. Siin ei kymmentä minuuttia mene, suurin homma koppien irrotus ja kiinnitys.

 

Starttinappi onkin hyvä vinkki vaikka ei tuota pitkään pyörittele pitkävartisella räikälläkään. Pitää muistaa ottaa virrat pois tai sytkäpiuha irti ettei hörähdä käyntiin starttinapilla pyöritellessä.

 

Alkuperäiset sähköt ei räppää kipinää startin releeltä pyöräyttäessä.
Puolan korkeajännite johto kannattaa vetää maihin, jos kipinä tarvii deaktivoida.
Sytytysyksikkö saattaa kärtsätä, jos joutuu hommiin ilman tulpanjohtoja.