Moottorin täytösaste ja ulkoilman lämpötila

Taitaa ne alastarossakin ajella joka kesä "palavalla" nesteellä....

 

Jaa juu, tossa välijäähyjutussa mun ei pitäny kirjottaa "seos" vaan "ilma".

Kiitos taas oikolukuosastolle, nyt korjattu.

 

Mites toi viinan "palaminen" elimistössä!?Kaasuuntuukos se ensiksi vai eikös se sitten ole palamista ollenkaan?

 

Ei sen enempää kun ruostuminenkaan. Kaikki hapettuminen ei ole palamista, ainakaan liekillä.

 

Täytöksen massan määrää volumetrinen hyötysuhde JA ilman tiheys. Ilman tiheyteen vaikuttaa sen lämpötila, eli ulkoilman läpötila plus se kuinka paljon ilma lämpenee moottorissa matkalla sylinteriin.

Kyllä seostakin ajetaan välijäähyn läpi, blower moteissa ainakin, ja toimii se niinkin.

 

Piti tuossa korostaa, että VE vaikuttaa myös täytöksen massaan. Jos VE on 120%, täytöksen massa on sen 20% suurempi kuin jos iskutilavuus täyttyisi vapaasti ulkoilman paineesta. Muutenhan VE:n muutoksilla ei olisi tehontuoton kannalta vaikutusta.
Tässähän edellä esitettiin näkemys, että täytös on se varsinainen pointti eikä VE. Mielestäni väärin, koska VE määrää suurimmaksi osaksi täytöksen massan. Esmes tuolla sivu 27 ja muitakin lähteitä löytyy jos tarvis:
https://books.google.fi/books?id=wC2dTh ... VE&f=false
Tai ainakin voi keventää sitä huomattavasti tekemällä asioita väärin, vaikka valitsemalla liian pienen kaasarin ja keskittymällä bensan täydelliseen kaasuuntumiseen ynnä muuta.

Kivahan se on revitellä syyskorkeapaineella viileässä, mutta paljon kivempi jos VE:n parantamiseen on keskitytty. Sillä sitä täytöstä tulee, varsinkin kun on yleensä säiden armoilla, ainakin vaparimiehet.

Sitten kun täällä usein kyseenalaistetaan jonkin yksittäisen asian tuoma hyöty vaikka tehontuoton kannalta niin olen ollut huomaavinani, että jos niihin hemmetin moniin merkityksettömiin yksityiskohtiin paneutuu ja ne johdonmukaisesti toteuttaa, niin vehkeet tuntuu välillä pelittävän ihan normikivasoa enemmän. Näin siis omakivatasolle suhteutettuna.

Ei nää asiat mitään selviöitä ole, ainakaan mulle. Siksi niitä on kivä välillä pyöritellä vähän pintaa syvemmältä.

 

Mitäköhän kohtaa tuosta työstä mahdat tarkoittaa? Minun mielestäni (mitä äkkiä silmäilin) siinäkin kaikki täytösasteen laskut on suoritettu massoilla eikä tilavuuksilla...esim. sivun 15 lasku, sivun 13 määritelmässä puhutaan lämpötilasta myös. Eikö toi työ osota aikalailla sitä mitä olen sanonut?

Kertooko se sitten sen enempää moottorista että mulla on VE 95%?

Muutenkin on järkevämpää ottaa ne ulkoiset tekijät huomioon moottoria suunnitellessa koska ne muuttuu ja kaasun massoilla laskettaessa ne tulee otettua huomioon, pelkillä tilavuuksilla ei.

Ylipäätään on hölmöä kuvata koko moottorin toimintaa yhdellä luvulla, oli se sitten hevosvoimat tai maksimivääntö, VE tai mikä vaan muu jos mennään pintaa syvemmälle ja koneesta tarttis saada jotain tietoa ulos. Esim. Gordon Blairin kirjassa ne jaetaan useisiin eri osa-alueisiin, on charge effisiency, scavenging efficency...ja jokaisessa laskennat suoritetaan muistaakseni kaasun massoilla, ei tilavuuksilla.

Eihän ahtimen tuotto kasva välijäähdyttimen kanssa. Se ahtin puhkuu sen tietyn litramäärän ilmaa, oli välijäähyä tai ei jollon ei välijäähyn pitäisi vaikuttaa mihinkään jos me ei oteta lämpötilaa huomioon.

Kuitenkin se kaasun tiheys kasvaa jollon siinä samassa litrassa mitä se ahdin puhisee, ilmaa on happea+muita monin verroin enemmän mitä ilman jäähdytystä.

Ei se ala kaasuuntumaan edes kesäkelillä liikaa tuolla imarissa. Kun vedetään kaasu pohjassa se imari on hiessä ja todella kylmä jollon kannattaa vaan tehdä mahd. pieniä pisaroita. Se on sitten eri asia jos sillä 400hp jenkillä ei ajeta kaasu pohjassa ja imari on kuumana koneen päällä. Sillon toi voi ylikaasuuntua mutta liekkö sillä sitten mitään väliäkään siinä kohtaa?

Tää on vähän vaikeaa miettiä parasta teoreettista täytösmassaa, tai oikeastaan sen miettiminen on täysin typerää koska paras täytösmassa saavutettaisiin absoluuttisen nollapisteen tienoilla. Kannattaako tollaiseen verrata mitään tosialämässä tapahtuvaa?

Mutta johan toi välijäähdytinkin todistaa sen että on järkevää katsoa sitä kaasun massaa, ei tilavuutta.

 

Meinaakko että jos työnnät sytytystulpan nitrotynnyriin (nestepinnan alle) ja annat kipinän niin se syttyy?

 

VE määrittää massan isolta osin mutta se ei ota vieläkään huomioon lämpötilan muutosta jollon pelkkää VE:tä ei parane tuijottaa, koska sillä välijäähdytetyllä turbo autolla on sama VE mitä jäähdyttämättömällä (tai jopa pienempi koska välijäähdytin luo virtausvastusta). Samoin myös vuoristossa korkeella kun ilma on ohutta autot on laiskempia vaikka niiden VE pysyy muuttumattomana.

VE on kuitenkin tärkeä apusuure kun mitoitetaan jotain joka on kiinni ilman tilavuudesta, esimerkiksi kaasutinta tai kanavia. Kaasarista ja kanavista menee aina se sama tilavuus ilmaa läpi, oli se sitten +50 asteista tai -50 asteista.

 

Eikös dieselöljy pala pisaran pinnalta vaan? Höyrystymättä siis? Joku on ainakin joskus näin jossain väittänyt, ja meikäläiseen meni täydestä.

 

Palaa. Sen vuoksi nykyään vedetään pienestä reijästä armottomalla paineella tavaraa läpi, kun ennen on vedetty pienellä paineella isommasta reijästä.

Pienempi pisarakoko nopeuttaa palonopeutta niin bensassa kun diisselissä jollon siihen tarttis pyrkiä. NEsteenä pyttyyn valuva bensa ei kerkeä palamaan.

 

Kyllä sen nesteen pitää ekaks kaasuuntua ennenkuin se palaa ja pinnalla sitä kaasua on mutta onko nitro nestemäistä räjähdysainetta. Eikös yks mekatsu menettäny sormensa kun ruuvas koneella kansistudin reikään johon oli jääny nitrotippa. Studi lähti reijästään vieden sormen mukanaan.

 

Puristaessa toki eri juttu (senhän takia ne vissiin metskulla käyntiin laitetaankin ja jos joutuu sammuttamaan, niin pitää putsaa nitronjäämät pytyistä ennen uutta starttia ettei paukahda), mutta sytkärillä tai kipinällä se ei kyllä syty ellei höyrysty tai pisaroi. Leimahduspistekin 35 astetta, niin näillä keleillä aika toivotonta ainakin ulkona saada syttymään.

 

Kaimma sitä kaikkia legendoja kulkee, mun ymmärtääkseni nitrometaani on huonosti syttyvää verrattuna bensaan eikä varmaan nitroglyseriiniä kukaan autoonsa pistä kun se voi räjähtää ihan ittestään (ei tartte höyrystyä vaan se neste räjähtää). Joskus RC autoissa noihin mömmöihin tutustu

 

Nitro sotketaan tarkoituksella metanolin kanssa kun sillä säädetään sen räjähdyksen tehoa, joka radalla ja kelillä on erilainen seossuhde.

 

Eikö metanolikin ollut aika huono syttymään verrattuna bensaan?

Noissa RC autoissakin oli metanolia, risiiniöljyä ja nitrometaania siinä polttoaine seoksessa. Uuh, tulikin mieleen että täytyy toi oma RC auto laittaakkin tulille ja kattoa mikä sen koneen on hajottanut nyt kun tuli puheeksi asia

 

Ei mekatsu sormeaan menettänyt, olkapää sai tällin ja kone löytyi hyvän matkan päästä.

 

Jos nitrometaanin räjähdysherkkyys olisi likimainkaan samaa luokkaa nitroglyseriinin kanssa niin ee tarviis kuin yhden top fuelerin tire shake niin radan kohdalla olis pirunmoinen monttu....

 

Mä olen kuvitellut että tehoa säädetään enempi kansipahveilla ja kytkinsäädöillä? Mutta käyntiinhän ne laittaa käsittääkseni pelkällä metanolilla. Ainakin haju ja saundi muuttuu heti kun nitrohana aukeaa. Enkä kyllä jaksa uskoa että se ilman lisähappea syttyy mitenkään (jota siellä studin reiässäkin on) ellei seos ole mennyt epästabiiliksi.

 

Nitrokilo tarvii vain 1.7 kiloo ilmaa palakseen "täydellisesti" kun siinä on happea mukana.