Moottorin täytösaste ja ulkoilman lämpötila

PDF dokkarin sivu 7(VII), määritelmät ja lyhenteet:
"ηf täytösaste (volumetrinen hyötysuhde)".

Sivulla 13 kerrotaan täytösasteen tarkoittavan sylinteriin saadun ja ulkoilman paineeseen ja lämpötilaan redusoidun (eli muunnetun) kaasumäärän suhdetta sylinterin iskutilavuuteen.

Miksi tuo "korjaus" ulkoilmaan tehdään?

Että voisimme verrata kahta tilaa, pitää niiden olla yhteismitallisia. Jenkit sanoisivat, että pitää verrata "apples to apples" eikä Apples to oranges".
Jos kuvaamme VE:tä sylinterin tosiasiassa imemän ilmamäärän ja sylinteritilavuutta vastaavalla ilmatilavuuden suhteella, onko vertailu yhteismitallinen?

Aiemmin epäilin, että VE voidaan kuvata (ja tulos on sama) myös ilmamassojen suhteena. Ja asia on juuri näin ja em. korjauskin tehdään juuri siksi. Jos korjausta ei tehdä, eivät täytökset ole vertailukelpoisia, koska eivät ole yhteismitallisia, eivät "apples to apples".
Esim. jos VE on 100%, sylinteriin tosiasiassa täyttyneen ilmamäärän täytyy vastata iskutilavuutta vastaavaa ilmamäärää. Jos ei vastaisi, kaikkien moottoreiden VE olisi kaikilla kierrosluvuilla 100% koska iskutilavuus/iskutilavuus X 100=100%.
Eli VE:n määritelmän mukaiset kaksi eri täytöstä tehdään samassa ulkoilman paineessa ja lämpötilassa. Tuon diplomityön redusointi tehdään, jotta tämä toteutuisi laskennallisesti, muunnetaan toteutunut täytös samaksi kuin iskutilavuuden täyttyessä ja ihmetellään sitten paljonko ahdistukset, pulssisekoilut ja lämmönsiirtohävikit vähensivät toteutunutta suhteessa iskutilavuuden vastaavaan.

Ihmetteletkö nyt, miksi sitten siinä linkittämässäni VE-laskurissa ei kysytty olosuhteista mitään?
Vastaus löytyy tuosta speedtalkin topikista:
http://www.speedtalk.com/forum/viewtopi ... =1&t=17500
Sieltä käy myös ilmi, että VE:n määritelmäkään ei ole kiveen hakattu. Se on erään suhteen kuvaaja. Mitä ne suhteen osapuolet ovat, siitä on yhtä monta mielipidettä kuin mielipidettä on

Tuossa ytimekkäästi lisää aiheesta kun en itse osaa:
http://tunertools.com/articles/volumetr ... ciency.asp

Kerro VE95% moottorin iskutilavuus ja käytetty polttoaine sekä jotain moottorikonstruktiosta, niin kerron sinulle mukiinmenevällä tarkkuudella tehollisen keskipaineen, vääntömomentin ja tehon.

Moottorinsa virittäjää tuo VE kiinnostaa, vaikka se ei ehkä tiedä parantavansa (tai huonontavansa) sitä. Ei minuakaan luvut kiinnosta, vaan miten hyvin on jonkun miettinyt ja toteuttanut. Kaikki termit ja kuvaukset ja suhdeluvut ovat työkaluja ja kuvaavat juuri sitä onnistumista tai sitten antavat keinoja onnistua. Niitä on paljon, koska polttomoottorissa tapahtuu paljon eri fysikaalisia ja kemiallisia ilmiöitä, välillä jopa henkimaailman asioita.

Jos vielä kertoisit, miten otat ulkoilman huomioon moottoria täytöksen ja täytösasteen vinkkelistä suunnitellessa? Ollaan varmaan molemmat päästy "kromiputsari on viriosa" vaiheesta...?
Moottorinohjaus ei kuulu tähän aiheeseen.

Ei jos ei yritä. Bensamoottorissa täydellinen kaasuuntuminen ei ole yhtä dramaattista VE:n huononemisen kannalta (johtuen tuosta kaasuuntumisen lämpöä sitovuudesta) kuin vaikka metanolin kanssa. Polttoaineissa on tässä suhteessa isojakin eroja..

Korvaa sana "teoreettinen" sanalla "iskutilavuus", sitä mä tarkoitin tuossa.

 

Joo. Se 1.7 kiloa on siis noin 1700 litraa. Puristettuna kymppiin, vain 170 litraa, mutta edelleen aika paljon noin tilavuuden puolesta. Sadasosa.
Mutta väitän että et saa syttymään stabiilia nitroa ilman ulkoista happea pelkällä kipinällä. Tai edes lekalla lyömällä.

 

Tosta en kinaa kun en tiedä, pitänee soittaa nitrokuskille ja kysyä. Vois hyvin kuvitella että se syttyy kun siinä on niin paljon happea mukana mutta pitää ottaa selvää.

 

Juu, no en minäkään tästä tappelemaan lähde. Rakentava väittely on eri asia ja jopa minusta suotavaaa Ei kokemusta aiheesta, eikä menetettyjä raajoja räjähtämisten seurauksina, mutta näin peruskoulufysiikalla en usko että se silmille tulee ilman erillistä happea.

 

Soitettu ja kysytty, vastaus vaan puuttuu edelleen. Teoria jossa sylkkyyn johon jää tippa nitroa laitetaan piukka mäntä joka lyödään vasaralla pohjaan pitää kokeilla, ainetta saa kunhan vaan koittaa omalla vastuulla .
Mutta kuitenkin värään aikaan ilman kipinää syttyny nitro on rikkonu tuhansia koneita.

 

jämävitsien kaatopaikalta, kuinkahan melko piukkaan rullaan käärittyyn rynamiittiin on saatu se syttymisen vaatima lisäilima? :lol:

 

Nää menee jo siihen kategoriaan kun 90% virittäjistä ei mieti mitään vaan ostaa osat kiinasta, se loput 10% voi jotain laskea ja ehkä sitten se viiminen 1% ajattelisi tätä mutta:
Noi eri olosuhteet täytyy ottaa huomioon jos konetta rakennetaan. Suomi on sinällään kiva pieni maa missä olosuhteet on kutakuinkin samat joka paikassa. Kuitenkin jos moottorilla lähdetään kilpailemaan muualle ja monipuolisiin ilmastoihin, tarttis ottaa huomioon ne muuttuvat ulko olosuhteet jo esimerkiksi sen kannalta ettei moottori tipu pois tehoalueelta vaihdetta vaihdettaessa jos se vielä kylmässä Suomessa toimi hyvin mutta ei kuumassa vuoristoilmassa toimikkaan näin ääri esimerkkinä. Kuten sanoin, tää ei ole oleellista 99,9% suomen virittäjistä mutta osottaa että ne ulko olosuhteet pitää ottaa huomioon.

Moottorisuunnittelussa ja moottorin simuloinnissa ulkolämpötiloilla on merkitystä jos tuota Blairin kirjasta nyt enää mitään muistan.

Kuten myös sitä välijäähdyttimen tehoa ei tuo VE pysty selittämään jollon on pakko ottaa tarkemmat menetelmät käyttöön.

Nää on tosin työkaluja sen parhaimman tuloksen saamiseksi. Varmaan jokasella eri laskutavalla pääsee suunnilleen samoihin tuloksiin. Taitaa olla vähän sama juttu kun toiset tykkää chevystä ja sanoo että se on paras, toiset oldsmobilesta, joku buikista, yks foordista ja neljäs moparista.

Oletan että puhutaan bensamotista. Mulla ei noista muista polttoaineista ole kokemusta ja ne e85 ja dieseliä lukuunottamatta taitaa olla melko pienen piirin huvia.

En ymmärtänyt, mitä ei saa jos ei yritä? Kyllä sen polttoaineen varmaan saa ylikaasuuntumaan imarissa jos joku sellasta haluaa? Pistää vaikka efe valven kiinni niin varmasti höyrystyy.

Pointti oli siinä että järkevästi suunnitellussa koneessa tota kaasuuntumista ei tapahdu imusarjassa eikä se ole mun mielestäni uhkakuva jota tarttisi estää isontamalla pisarakokoa tai muilla tavoin jotka vaikuttaa negatiivisesti palotapahtumaan

 

Toisaalta jos siellä kierteen pohjalla on liraus nipaa, sinne ruuvataan vauhdilla pulttipyssyn kanssa pultti, ilma ehtii poistumaan mutta nipa ei.
Paine kasvaa ja nipa syttyy, ilman lisähappea.

 

Syttyykö? Tämähän täytyy melkein testaa
Mutta tulppa ja kipinä nipanesteessä ei melkoisella varmuudella sytytä seosta.

 

Tohon ilman poistumiseen, nupipää renkaan mutterit jää löysälle pitkissä studeissa jos pulttipyssyllä ajaan nopeesti kiinni kokeilin samalla mutterilla useemman kerran

Jos pyöräytti huulille ja siitä kerralla pohjaan hetken päästä pyörähti parhaimmillaan/pahimmillaan kierroksen

Eli ei se mahdotonta ole, et siellä reiässä on myös ilmaa, etenkin jos vielä lukitus mömmöllä kasataan, ilmahan kuumenee puristuksessa ja ammatiksi kiireessä kasailevilla tuskin on tokmannin mopot käytössä, eli nopeutta luulisi löytyvän

 

Tavaraa olis kohtuu lähellä, testataanko sun pihalla .

 

Kaveri oli kerran laittanu piekkarin reikäpää luodin reikään nitroa ja ampunu sen rautalevyyn ei kuulemma tapahtunu mitään

 

Testataan vaan, miksei? Ei sitä tartte tynnyrillistä käyttää, muutama lusikallinen riittää tulpan elektrodin peittämään

 

Eiköhän tämä riitä....

"Nitrometaania voidaan käyttää monopropellanttina, eli sellaisena joka palaa ilman lisättyä happea:

2 CH3NO2 → 2 CO + 2 H2O + H2 + N2"

 

Teoriassa kyllä. Käytännössä väitän että kipinällä et sitä saa syttymään ilman lisähappea ja puristusta (adiabaattinen tilavuuden muutos jolloin seos ja pytty lämpenee). Katso vaikka topikoiden kolareita. Tulta ja roinaa on maa ja taivas täynnä mutta tankki ei räjähdä. Kaikki intin käyneet tietävät että TNT ei myöskään räjähjdä ihan helposti. Kiväärillä saa ampua reiän telamiinaan ilman että se syttyy. Käsittääkseni aika vastaavaa kamaa, mutta nestemäisenä.

Eipä siinä, pienellä miksaamisella siitä kyllä tulee aika helposti syttyvää kamaa... Mut joo, puhdasta nipaa voidaan kyllä mun puolesta koittaa sytytellä vaikka tuossa pihassa. Jos paukkuu niin sitten paukkuu. Näkisihän senkin. Tuskin paukkuu. Voihan C4:lläkin grillata jos ei nallilla sitä sytytä ja ruuti ei räjähdä vapaassa tilassa, vaan palaa hitaasti.

 

Ilman puristusta ei nipa syty... Ruohonleikkuria saa houkutella hetken käyntiin jotta alkaa nipalla käymään.

Jos jotakuta kiinnostaa tän puristussytytteisen nipan kokeneen herran yhteystiedot, yv:llä ne voi pyytää.

 

Ja johtaako se nitro sähköä sen verta ettei kipinää tule tulppaan mikä on astiassa`?

 

Kaippa se kipinä tulee, johti se sähköä tai ei? Jos ei johda niin lyö litkusta läpi ja jos johtaa niin lyö litkun välityksellä. Oli miten oli, niin täytyyhän tuota testata joskus pienellä määrällä. Reilu teelusikallinen riittänee jos pudottaa tulpan pieneen kippoon ja ei sillä vielä aita kaadu ja ikkunat helise vaikka pamahtaisikin. Varsinkin jos upottaa kuoppaan.

 

Eihän kastunut tulppakaan anna kipinää

 

Taitaa se tulppa antaa kipinän mutta kun neste ei pala?
Toi nitrohomma olis helppo koittaa kun tiputtaa tulpatun ainesputken reikään kohtalaisen jämptin umpitangon vaikka metrin korkeudelta. Täällä maalla vois koittaa mutta ei siinä kaupungin kupeessa missä JZA asuu jos se pötkö päättää lähteä lentämään .