Olds 350 tehomietintää

Tuossa testattu chevyn koneella, mutta eiköhän ole sovellettavissa oldsiinkin. Parempi teho ja vääntö sekä ala-että yläkierroksilla RPM:llä kuin perforerilla. Orggisosilla paras alarekisteri.

 

No ei tuo järinsuuri tuo ero ole. Toki joka osa-alueella pikkasen edellä mutta silti...

Jos jollain olisi tietoa rutuista pikkumonttumännillä ja 6 kansilla niin olisi jees. Sit siihen reseptiin sopiva nokka niin ollaan aika pitkällä.

 

Eikai kutoskansilla mitään oleellista tehohyötyä kasikansiin verrattuna ole saatavilla jos puristukset on nostettu jo ja pakokanavatkin portattu (se on pakollinen),

8 kansissa on 1,9 ja 1,6 tuumaset, eli suurinpiirtein samat kuin 6 kansien venttiilitkin,
mutta vakiona onnettoman pieneksi kuristettu pakoventtiilitasku,
tuolla muutoksella -72 7a kantinen "muskeli"mosa, kesytettiin vuodelle -73 saastemopoksi.

Eli vanhempien kansien ainoa oleellinen ero vanhempiin on suurempi palotila ja heti venttiililautasen alta hitosti kuristettu pakokanava.

Tuota ekaa "vikaahan" oot jo fiksannut,
kandeis oikeesti ottaa selvää nykyisten mäntien ja kansien tilavuudet ja matikoida jo saavutettu puristussuhde,
eikä summittaisesti lähteä sitä kasvattamaan lisää koska 6 kansissa 64cc palotila versus 8 vakio 75 cc ja jolla rutut pomppaa ysin huiteille tai yli,

ja tosiaan jos toi kymmenen cc:tä onkin JO otettu männillä ja kannen höyläämisellä, aletaan olla noissa 9:1 puristuksissa niin sillehän tarjotaan jo ränttänokkaa pumppupensalle,
niinku esmes mulla on compcams XE 268 joka karvan yli ysin rutuilla vaatii E98.

 

ei osaa kun pitäis tietää dekkikorkeus, kannen ja männän palotilan koot, sekä kansipaffin paksuus, sit sen voi laskea.

mutta arvata voi että 9 ja 10,5 väliin mennee,
on vaan aika laaja ikkuna nokan ja sitä myöten minkään muunkaan valintaa ajatellen.

 

Jos -69 W31 patissa on ollut 64cc palotilalla 10.5:1 ruttu niin ei se paljon putoa 3cc muutoksella.
Niin oliko kyse 6 tai 6A kansista?

 

Kansien myyntitekstissä puhe on ollut "6" kansista. Onko jompikumpi parempi 6 vai 6a?

En tiedä männän palotilaa. Tiedän vaan että ne on pikkumonttumännät, eli pienellä palotilalla.

Kansipahvina on tällä hetkellä Fel Pron tiivistesarjan mukana tulleet siniset.

Dekkikorkeuden mittailin konerempan yhteydessä, 0,8mm dekkiin yläkuolossa.

 

Mulla olis -72 7a kansilla 350 kone, alakerta nipussa vielä, kannet imusarja yms purettuna. Ihan täysi projekti, mutta plussaa on että lohko on stanukoossa ja kannet orkkiskunnossa eli ei ihan miljoonia ajettu. Vaatii vähintään porauksen ylikokoon, kansitasojen plaanauksen, kannet kannattaisi käydä läpi myös. Nämä pintaruosteen takia. Ei kovin kallis setti. Löytyy myös sekalaista uutta Olds-osaa pikku-, ja isolohkoon kunhan kaivan laatikoita läpi.

Laita YV jos kiinnostuit, kone Lepsämässä mun tallilla.

 

Toi pelkkä 6 on -70 mallin pipo ja silloin teholukemat on ollu tapissaan. Ei 6A ole huono mutta pienemmät venttiilit kuin serkussa. 6A kantisessa 307 patissa on yleensä 4A imari ja ne on melkoisen hyvä pari myös 350 pattiin.

 

6A on pyörrekanava kansi ja imusarjana 5A..

 

Tai sit 7A on jenkakanavalla. 6A on cänädä ja exportmallien kansi ja autot on ollu ilman tietsikkaa. Täytyy tsekata illalla pari konetta niin eiköhän toikin selviä.

 

Ne on 6-kannet, kysyin myyjältä.

 

7a on ainakin pyörrekanava joka löytyy 307:skan päältä ja siinä oli ainakin itellä 5A imari päällä...

 

Juu niin on..
Jos Mudracerilla on 6A ja 7A kansia niin vertaapa onko eroja, nettitiedon mukaan 6A ois isompi pakopuoli?
Minulla piti olla 6A kannet mutta en löytänyt enää..

 

350:sen 6 koodin kansissa on lisäksi virtauksien kannalta sellainen hyvä juttu, että pakokanavien ohjurien jälkeen kanavan kattoon on muotoiltu kannas joka jatkuu ohjurin jälkeen kanavan katossa ulospäin. Kerran vertailin 7-kansia ja 6-kansia, toi oli niissä silmiinpistävin ero. Valutyön jälki ja ventiilityöt/taskut oli aika paljon huonontuneet siinät 70/71 vaiheessa, mutta sehän on ihan ymmärrettävää, koska silloin haluttin jo vähentää tehoja muutoinkin. Miksi panostaa työn laatuun samassa määrin?

Yleisesti ottaen, Oldsin 7-koodin kansien iän määrittelemistä helpottaa se a-kirjaimen muoto. Jos se on pikku-a, nin se on 350:sen kansi ja jos on iso-A niin on 307:n kansi. 6A kansiahan ei ole kuin 307:ssa.

 

kooste?

5 on -60 luvun 350 cid 64cc kannet,

6, 7 ja 7a on -70, 71 ja -72 350 cid 64cc kannet, jälkimmäisessä lyijyttömälle karkaistut seetit

8 on -73 -77? ja 3A on -78 - 80? 350 cid 75cc ja 73cc saastekansia,
ekassa karsee mutta helposti poistettava kuristus pakokanavassa heti lautasen alla, kanavien muuten muoto suunnilleen sama kuin 7 ja 7a kansissa.
jälkimmäisessä pakokuristus toteutettu pienellä pakovenalla, kanavien muotoa en muista tarkemmin.

5A on -80 luvun 307 cid 64cc pikkuvenakansi suorilla kanavilla, imarina köykämiinen 4A joka siis käy myös noihin 350 cid kansiin.

Nuita 5A kansia teki oldsille (odotettua suuremman kysynnän vuoksi?) myös pontinakki alihankintana, kansien valu on huomattavasti ohuempi, ei yhtä kiitollinen porttausaihio, en muista mistä nämä erottaa.

6A muistaakseni muuten sama, mutta ilman ilmatuubeja?

7A on sit 307 cid 67cc pieniaukkoinen pyörrekanavakansi.
5A köykämiini-imari, sopii vanhempienkin kanssa suoraan sekaisin mutta hammastaa helvetisti ja suunta riippuen kuinka osia sekoittaa.

 

Ja ettei mene liian helpoksi niin yhdessä patissa oli 5A kannet ja 4bbl imutinsatsi valurautasena . 6A kansia ei ollu yhdessäkään vaikka muisti niin väitti.

 

oldsipoijjilta vissiin loppu numerot kesken ku niitä piti tolleen älyvapaasti kierrättää vaihtamalla vaan isoja ja pieniä öökkösiä ja varmuuven vuoksi vielä köykämiini-imarillekin annettiin edellisen pattiversion kansikoodi, että sekaannuksilta ei voida välttyä.

kaupankäyntipuolikin tökkii vitusti tän takia kun myyjät luulee tietävänsä, mutta tarkemmin tiedusteltaessa ei sit kumminkaan tiiä mitä ne myy.

 

Nii mut kui hianot 13ö kannet oliskaa jos osmomobiiilii ei olis haudattu .

 

Olisihan se komiaa jos Oldsi olisi vielä voimissaan

Mutta asiaan. Minkähän kokoiset flektit pitää olla, että lämmöt pysyy kurissa? Meinasin ottaa tuon vesipumpun päähän menevän tuulimyllyn pois, vie niitä turhia hevosia pois. Tällä hetkellä mulla on tosiaan Griffinin paksu jäähy, ja alavesiletkun lämpötilan mukaan käynnistyvä flekti. Jos otan tuon vesipumpussa kiinni olevan propellin pois, niin tarttee varmaan toisen flektin? Laitanko senkin puhaltamaan silloin kun alavesiletku on tarpeeksi kuuma, vai onko parempi laittaa se virtalukon taakse että lähtee heti kun auton käynnistää/laittaa virrat päälle?

 

Mullahan on yks aabbout 40cm puhallin silleen,
että virtalukon takaa pyörii hissuksiin (~ 40W teholla) ja anturiohjaus tuuppaa tarvittaessa täyden höökin (~ 350W) päälle, aika harvoin se isommalla nopeudella puhaltaa,
GM-orkkis kolmirivinen kuparijäähy.