Totuus moottorien virittämisestä

Ketju osiossa 'Yleistä rakentelusta', aloittaja C5_Z06, 8.1.2020.

  1. C5_Z06

    C5_Z06 Gearhead

    5. ”Napista lisätehoa”

    Asiakas halusi vapari-Mustangiinsa mekaanisen ahtimen. Kysyi samalla, saisiko sitä säädettyä sellaiseksi, että kun napista valitsee ”track”, niin moottori antaa täydet tehot ja kun valitsee ”normal”, niin lisätehoa ei tule käytännössä ollenkaan.

    https://www.americanmuscle.com/s550-mustang-driving-and-steering-modes.html

    Vastasin ensiksi, että ei se kyllä oikein onnistu mekaanisesti ahdetussa moottorissa. Milläs minä ahtopaineita lennossa säätelen auton vakiolla moottorinohjaustietsikalla.

    Asia jäi kuitenkin vaivaamaan. Päätin ajatella itte ja jättää Google-haut sikseen. Saisinko esimerkiksi väännönhallinnalla aikaan tehonrajoituksen tarvittaessa? Ja miten Ford on totettanut nuo eri ajomoodit moottorinohjauksen osalta? No, kaasuläpän ohjauskartoistahan ne löytyivät. Ja siitähän se idea sitten lähti. Niitä parametreja voi nimittäin itsekin säätää.

    Imusarjan päälle tulevissa mekaanisissa ahtimissa kaasuläppä sijaitsee ahtimen imupuolella, toisin kuin tyypillisessa keskipakoahdinsatsissa. Rajoittamalla kaasuläpän maksimiaukeamista, virtaa ahtimeen tietenkin vähemmän ilmaa, vaikka kaasupoljin olisikin pohjassa. Näinollen ”normal”-moodissa säätämällä läpän maksimiaukeamiskulma sopivaksi dynossa on mahdollista saada vakiotehot tai ainakin selvästi vähemmän tehoa ahtimenkin kanssa, kuin ilman rajoitusta.

    Asiakkaan toivoma tehonvalinta oli siis toteuttamista vaille. Sopivasti asiakas oli lähdössä Floridan reissulle, ja lupasi käydä paikallisessa, Mustangeihin erikoistuneessa vauhtiputkassa ja tuoda sitten matkatavaroissa ahdinsatsin mukanaan.

    Meni kuukausi, meni toinenkin, eikä asiakkaasta kuulunut mitään, kunnes eräänä päivänä hän saapui uudelleen korjaamolleni. Kysyin tietysti heti, että koskas aloitetaan ahdinsatsin asennus. No, asiakas naurahti ja kertoi, etteivät asiat olleet menneet ihan hänen toivomallaan tavalla.

    Oli käynyt nimittäin niin, että asiakas oli selaillut vauhtiputkan nettisivuja ja olihan sieltä löytynyt juuri sopiva ahdinsatsi Mustangiin. Loman kolmantena aamuna hän oli sitten aamuvirkkuna kolistelemassa vauhtiputkan ovia, kunnes yhdeksän aikoihin ovet olivat avautuneet. Ja eikun tiskille luottokortin ja kännykän kanssa: ”mä haluan tommosen”.

    No eihän niillä siellä vauhtiputkassa tietenkään sellaista ahdinsatsia ollut. Tilaustavaraa, nääs. Ilmeisesti veekasimustagi on edelleen ämericassa varsin harvinainen auto.

    Aatteleppa sitä.

    ***

    To be continued.
     
    FASTDOHC tykkää tästä.
  2. C5_Z06

    C5_Z06 Gearhead

    En ole lueskellut hänen projekteistaan (vielä), mutta dynovetoihin kiinnitin sen verran huomiota, että sellaista reilun parin sekan ... vajaan 3 sekan luokkaa täyskaasulla ainakin noissa aiemmin linkitetyn videon alkupuolella.

    Ilmeisesti ei saanut automaattia lukittua nelos(?)vaihteelle, joten joutui aloittamaan vedot siten ettei automaatti vaihda enää pienemmälle vaihteelle. Joskus ollut sama ongelma itsellänikin; laatikon parametreja muuttamalla se yleensä onnistuu, mutta vähän työlästä se toki on. Ja aina säätösofta ei vaan tottele.

    Jokaisella on toki omat preferenssinsä, mutta itse suosin vähän pidempiä vetoja, jos vaan kulloinenkin dyno sen sallii.
     
  3. J.J.

    J.J. Gearhead

    Ilmeisesti jättää vedot lyhyiksi jos ei parametrit miellytä.
    Ihan kunnon vetoja ottaa kyllä kun on sen paikka.

    Yksi mielenkiintoinen projekti tuolla kaverilla on Chevyn s-10 pikkis tuplaturbo ls:sällä ja nelivetona.
    Monet videot on kyllä enemmän sellaista kevyttä viihdettä kuin asiasisältöä mutta kyllä toki teeveen tarjonnan peittoaa nämä YouTube pätkät.
     
  4. C5_Z06

    C5_Z06 Gearhead

    No sit kun sulla ahtopaine nousee yli yhden baarin - ja mahdollisesti jo sitä ennenkin - tietenkin tarkistetaan mitkä osat voimansiirrossa hajosi, riittikö bensapumppu, suuttimet, oliko pakopainetta liikaa, mites imuilman lämpo kayttäytyi jne. jne.

    Eli nauti autostasi sellaisenaan ensiksi ja viritä vasta sitten lisää. :)

    No se anturin vaihto lienee siinä vaiheessa halvinta projektisssasi.

    Tapauksesta riippuen käyttämääsi tietsikkaan saa tai ei saa 3 baarin MAPpia. Mutta kuten sanottu, treenaa nyt ensiksi sillä kahden baarin MAPilla.
     
    teippi-mikko ja xarper tykkäävät tästä.
  5. artsiracing

    artsiracing Gearhead

    Pelkkiin numeroihin uskominen ja kuinka tärkeitä ne on monille, on mielenkiintoinen ilmiö.

    Eräskin kaveri kehui uuden ostoksensa moottorin ominaisuuksia, voimaa oli ajotuntuman perusteella aivan perkeleesti, kadulle jopa liikaa.
    Autohan piti tietenkin viedä dynoon, jossa tehomittaus näyttikin yli sata heppaa oletettua vähemmän. Voi sitä pettymyksen määrää, "jotain varmaan vialla".

    Toinen aivan päinvastainen tapaus:
    Piristetty ja ihan hyvin toimiva pikkulohko jossa ei kuitenkaan mitenkään erityisen paljon voimaa millään alueella.
    Dynossa oli kuitenkin vääntökäyrä näyttänyt aivan uskomattomia lukemia, josta kaveri oli niin innoissaan ettei meinannut pysyä housuissaan!
    No autossahan oli löysä turbiini, joka sai vääntöarvot näyttämään mitä sattuu.
    En viitsinyt kuitenkaan kertoa ettei tuosta koneesta yksinkertaisesti pysty tulemaan tuollaisia lukemia, mukavampi oli katsoa kaverin riemua.
     
    Dataviilaaja, Kowalski, chevy 2 ja 3 muuta käyttäjää tykkäävät tästä.
  6. C5_Z06

    C5_Z06 Gearhead

    6. "Viimeinen ilo"

    Tuttu autonrakentaja soitti ja kysyi milloin ehtisin säätää ahdetun LS-moottorisen auton. Sanoin että viikon päästä perjantaina. Rakentaja vastasi, että nipin napin ehditään saamaan auto valmiiksi. Mainitsin siihen, että jättää vakiosuuttimet paikalleen, niin sen voi sitten rauhallisesti ajaa tänne pohojam´maalle säädettäväksi.

    Viikko vilahti ja tuli perjantaiaamu. Kääntyessäni korjaamon pihaan oli tutunnäköinen siluetti odottamassa, matalan murinan ja remmiahtimen vienon vinkunan säestämänä. Nousin autostani ja kävelin kättelemään omistajaa sekä hänen kuskiaan. Olivat lähteneet ajoissa jo muutamaa tuntia aiemmin, ettei tulisi tarvetta kaahailla. Huomasin samalla myös muutaman tyhjän lonkerotölkin apukuskin jalkatilassa, joten matka oli ilmeisesti sujunut mainiosti ja hilpeissä merkeissä.

    Otettiin auto sitten sisään korjaamohalliin ja vaihdettiin polttoainesuuttimet tuplasti vakiota isompiin. Tein samalla läppärillä säätömuutoksia moottorin tietsikkaan dynoa varten ja kertoilin omistajalle ja kuskille mitä mikäkin muutos tarkoittaa. Esitelmääni seurattiin kohteliaan kiinnostuneena, mutta eniten odotettiin ja jännitettiin tietenkin dynosessiota. Olin luvannut tyylini mukaisesti varsin maltilliset lisätehot, ja koska auto oli amerikantuonti, ei kukaan tiennyt mitä sille oli tehty aikaisemmin uudessa maailmassa. Joitain asioita toki huomasin saman tien, kuten sen, että vakiosuuttimia ei autossa ollut, vaan hieman suuremmat ja tietsikan säätöjäkin oli "joe" käpistellyt jenkkilässä. Summa summarum, kaikki näytti hyvältä dynosessiota varten.

    Keräsin tarvittavat kimpsut ja kampsut mukaani ja ilmoitin juhlallisesti, että ajakaa perässä. Siirtymätaipaletta ei ollut kuin muutama sata metriä. Dynokin oli sopivasti jo vapaana, joten eikun sovittelemaan korokepalikoita sopivaan kohtaan dynon ramppia; matalien autojen kanssa tuon aina varmuuden vuoksi omat puiset palikat mukana.

    No, auto saatiin kommelluksitta dynoon, se liinattiin kiinni, minä asensin säätöön tarvittavat sensorit ja hardiksen paikalleen ja latasin ekan säätöversion moottorin PCM:ään. Poistan aina ennen dynoa tietyt asiat häiritsemästä dynovetoja, mutta palautan ne sitten jälkikäteen toimintaan. Mitä vähemmän säätöä sotkevia asioita, sitä parempi.

    Muutama eka veto tuotti mukavia lukemia; potilas oli aika helppo säätää ja lievässä nousuhumalassa ollut omistaja hymyili kuin hangon keksi. Ja onhan lähemmäs 600 kaakkia toki kelpo määrä kevyessä kopassa. Sanoinkin, että tää menee nyt pelottavan helposti.

    Ja sitten se muuttuikin pelottavaksi. Seuraavassa vedossa tehoa oli hukassa kymmeniä hevosvoimia. Vihelsin pelin poikki ja kerroin omistajalle, että tämä ei ole normaalia. Että en tehnyt mitään sellaista muutosta säätöihin joka selittäisi tällaisen tuloksen. Moottorista ei kuulunut mitään ylimääräistä ääntä, eikä lokeistakaan näkynyt mitään hälyyttävää. Jolloin sitä suuremmalla syyllä dynotusta ei voinut missään nimessä jatkaa. Unohtamatta sitäkään, että omistaja oli jossain vaiheessa ajanut autolla vaparina lähes kolmensadan mittarinopeuksia moottoritiellä. Ja mitä jos sama jatkuu ahdettuna..

    Omistajaa vitutti silminnähden. Kerroin, että ei ole mitään järkeä rikkoa moottoria enempää, vaan syyt pitää aina ensin selvittää. Ja että halvemmaksi se näin tulee, kuin väkisin jatkamalla. Järkipuhe tehosi ja kerroin, että puolen tunnin päästä lähtee seuraava juna etelään ja että kerätkää kamanne (juomanne), vien teidät pian asemalle.

    Matkalla asemalle omistaja alkoi rauhoittumaan ja oli jo ihan samaa mieltä kanssani, että juuri näin kannattaa edetä. Ensin selvitetään syyt, sitten korjataan viat ja vasta sitten jatketaan dynottamista. Ja että tulihan sieltä sentään jo ihan kelpo lukemat.

    Asemalle päästyämme sekä omistaja että kuskina ollut kaveri kertoivat, etteivät ole viimeiseen 40 vuoteen matkustaneet junalla. Ja kun junan lähtöön ei ollut enää montaakaan minuuttia, sanoin että tulen neuvomaan oikean raiteen ja suosittelin menemään junassa suoraan ravintolavaunuun ja että liput voi ostaa junastakin.

    Se oli toiseksi viimeinen kerta kun näin omistajan.

    Iltamyöhään tuli omistajalta tekstiviesti, jossa hän kertoi, että ravintolavaunussa oli alkanut vituttamaan uudestaan. Vastasin siihen, että menee ensi viikolle mutta heti kun vaan ehdin niin tutkin auton. Ilmoittelen kyllä sitten.

    Viikko vaihtui ja olin maanantaina säätöreissulla pääkaupunkiseudulla. Sain taas tekstiviestin omistajalta. Vastasin etten valitettavasti tänään pääse mitenkään tutkimaan autoa ja että olisin seuraavana päivänä Virossa, joten keskiviikolle menisi.

    Keskiviikko tuli ja pääsin lopulta tutkimaan autoa. Onneksi vika löytyi tunnissa ja sain sen korjattuakin vielä saman päivän aikana. Ilmoitin omistajalle, että dyno on varattu seuraavaksi päiväksi eli torstaiksi. Nyt omistajaa taas nauratti ja hän oli tyytyväinen, että oltiin menetelty kuten minä olin halunnut.

    Dynosessio meni aika nopsasti ja auto toimi taas loogisesti eli kuten pitikin. Soitin heti session jälkeen omistajalle, kerroin lopulliset teho- ja vääntölukemat ja kysyin samalla tuleeko hän hakemaan autonsa. Vähän hymyilytti; junareissuahan se olisi tarkoittanut. Omistaja mietti hetken ja kysyi sitten onnistuisiko sellainen, että minä toisin auton hänelle. Kerroin että seuraava päivä on perjantai ja että kyllä minä mielelläni ajelen tehokkaalla autolla mutkaisia pikkuteitä pitkin hänen luokseen, vaikka matkaa olisikin melkoisesti. Laskeskelin samalla, että ehdin ilta/yöjunaan ja että jäisin paluumatkalla viettämään rietasta yöelämää jonnekin sopivaan kaupunkiin.

    Perjantai saapui ja kun korjaamon kiireet hellittivät, kävin tankkaamassa auton. Loppukesä oli kauneimmillaan, ilma oli vielä varsin lämmin ja luonto suorastaan hehkui aloittaessani matkani kohti määränpäätä.

    Ohittaessani Tampereen kaukaa järvien toiselta puolelta ukkosmyrskyn tumma taivas toimi kontrastina kirkkaalle siniselle taivaalle ja auringon riemulle, jota tehosti matala ahdetun veekasin jyminä. En malttanut olla hieman kokeilematta ja joo, pito ei vaan riittänyt. :)

    Reilu 100 kilometria ennen määränpäätä mustaksi tummunut taivas aukeni ja tuskin näin maantietä edessäni. Vettä tuli todella railakkaasti ja kaikkialla oli todella tummansinistä, lähes mustaa. Auton heikot ajovalot, suorastaan saunatuikut, eivät juuri valaisseet. Onneksi edellä menevän takavaloja pystyi seuraamaan.

    Lopulta sade hieman hellitti, ulkona oli jo pimeää ja kun aloin olemaan lähellä määränpäätä, aktivoin kännykkänavigaattorin. Ja eipä aikaakaan, kun ajoin omakotitaloalueelle ja siellä erään omakotitalon pihaan.

    Mies ja pieni koira olivat odottamassa minua talon terassilla. Pian paikalle saapui myös auton rakentaja. Siinä me kolme harrastajaa turisimme hetken kaikenlaista. Kerroin matkalla olleesta rankkasateesta. Kerroin dynosessiosta. Kerroin autosta ja millaista sillä oli ajaa. Kerroin että tehoa pitää kunnioittaa. Ja että moottoritiellä ei kannata yrittää ihan mahdottomia ilman jarru- ja alustamuutoksia. Omistaja hymyili kuin hangon keksi ja otti samalla huikkaa lonkerotölkistään.

    Siirryimme sisälle ja silloin minä sen vaistosin. Täältä puuttuu jotain. Ei se varsinaisesti häirinnyt, mutta kyllä sen huomasi.

    Kerroin sitten paljonko veloitan eli mm. työstä ja bensasta jota olin tankannut autoon. Sain korvauksen käteisellä, kuten olin arvaillutkin. No, käteinen tietenkin kelpaa, eipä siinä mitään.

    Siirryimme seuraavaksi porukalla olohuoneeseen ja talon asukas esitteli wanhoja putkiradioitaan, joita oli hankkinut ja harrastanut. Kuuntelimmekin laitteita; putkivahvistimen ääni soi hienosti ja upean näköisiähän ne oli. Samaan aikaan oli edelleen sellainen tunne, että täältä puuttuu jotain.

    Kävimme autotallissa katsomassa sporttista pientä autoa, jolla talon asukki suunnitteli ajavansa talvisin. Oli hankkinut sen hiljattain ja piti autosta kovasti. Varsin nätti brittiautohan se olikin.

    Palasimme takaisin sisälle ja juttelimme vielä hetken. Jotenkin tuntui siltä, että olisi kiva, jos auton rakentaja sekä säätäjä eli minä emme lähtisi aivan vielä. Saimme ohimennen kuulla äskettäisestä avioerosta ja että kyllä täällä pärjätään kun on tämä koirakin.

    Ja se koira katsoi minua surullisilla ruskeilla silmillään.

    Se oli viimeinen kerta kun minä näin omistajan.

    Paria viikkoa myöhemmin sain auton rakentajalta tekstiviestin. Että auton omistaja on siirtynyt taivaallisille kilpakentille.

    Olin aika järkyttynyt. Ajattelin ensin, että jossain moottoritiellä on vedetty 200 mph lasissa ja sit on tapahtunut jotain dramaattista. Mutta ei sentään. Ihan kotona vaan. Nukkuessa.

    Ahdettu LS oli hänelle ollut lopulta ilon aihe edes sen pari viimeistä viikkoa. Mutta se ruskeasilmäinen koira kainalossa oli yhtä varmasti ollut se viimeinen ilon aihe.

    Aatteleppa sitä.

    ***

    To be continued.
     
    Muokattu: 15.1.2020
    viikinki75, ImpJay, TopoTA ja 40 muuta käyttäjää tykkäävät tästä.
  7. C5_Z06

    C5_Z06 Gearhead

    7. "Haudanryöstäjät"

    Kahta viikkoa myöhemmin haudanryöstäjät saapuivat.

    Puhelin soi ja kysyttiin neuvoja vikinän vaimentamiseksi. Sanoin ettei se kyllä silloin vikissyt kun se täältä lähti. Tutkivat hetken ja syyksi ilmeni ilmastoinnin remmi. Neuvoin ottamaan sen kokonaan pois. Oli sentään jo melkein syksy, eikä Suomessa enää niin lämmintä ole, että välttämättä ilmastointia tarvitsee.

    Tuli sitten puheeksi mitä muuta auto tarvitsee. Kerroin nakusensoreista, joiden vikakoodia auto oli antanut parinsadan kilsan ajon jälkeen. Hassua, jo kolmas samanvuotinen auto, joka teki samaa hieman dynovetojen jälkeen. Kysyin ämericankontaktilta, oliko hän törmännyt samanlaiseen, mutta kertoi, ettei ollut säätänyt niin vanhoja autoja enää vuosiin. Pahoittelin Suomen autoverotusta ja autokannan vanhuutta, eikä hän ollut uskoa korviaan kerrottuani mitä autot maksavat täällä...

    Hassua, tavarahan ei omistajaan kaipaa, mutta ehkä toisinpäin kuitenkin homma toimii. Kukapa ei olisi kaivannut kauan sitten myymäänsä autoaan. Tässä tapauksessa omistaja oli menehtynyt, mutta jo faaraoiden aikana oli tapana jättää hautaan menopeli tuonpuoleiselle matkalle.

    Auto olisi tuskin mahtunut hautaan, eikä perikunta sitä varmaan olisi sallinutkaan, mutta ämerican ihmemaassa asiat saattavat olla toisin.

    Varastettu Dino...:

    [​IMG]

    https://jalopnik.com/the-true-story-of-how-a-ferrari-ended-up-buried-in-some-5872514

    ...ja upea 60-luvun V12-Ferrari:

    [​IMG]

    https://boredomtherapy.com/ilene-west-socialite/

    No se Ferrareista.

    Mutta olisivat edes jättäneet Corveten myyntiesitteen sinne, mistä auton hakivat.

    Aatteleppa sitä.

    ***

    To be continued.
     
  8. Fuselage

    Fuselage Gearhead

    Yleinen virhe on että ilmastointia tarvitaan vain kuumalla kelillä. Syksyllä se on aivan loistava kosteuden poistaja.
     
    three hundred tykkää tästä.
  9. Inlinee

    Inlinee Gearhead

    Ilmastointi on pappavaruste.
     
  10. hzemax

    hzemax Gearhead

    Niija ikkunankuivauslasta on jonnevaruste.
     
    Fargo, Gary Grand ja Inlinee tykkäävät tästä.
  11. isalmela

    isalmela Gearhead

    Niin, ei kai se ole minulta pois jos joku haluaa hikoilla autossaan :D
     
    Vermilion tykkää tästä.
  12. Inlinee

    Inlinee Gearhead

    Sitä varten on 1.4m pitkät ovet, et on sitä ikkunapinta-alaa mitä laskea alas.. :cool:
     
    viikinki75 tykkää tästä.
  13. Fuselage

    Fuselage Gearhead

    Veivaamalla, koska kukaan ei käytä sähköä moiseen :D
     
    Gary Grand, Seevu, isalmela ja 1 muu tykkäävät tästä.
  14. C5_Z06

    C5_Z06 Gearhead

    8. "Mä ja Kalle"

    Kerran Lacuna Secan kilparadan parkkipaikalla olin tulossa vessasta ja varmaan jokin isolohko vilahti just ohi kun käänsin päätäni äänen suuntaan. No sivulle kattomalla ei eteensä nää, joten olin kävellä päin tuttua jannua. Tai tutulta se vaikutti ja kun tilanne tuli niin nopsasti sanoin vaan että "oho sori".

    Ei se sitä ymmärtänyt, vaikka aikanaan 50-luvulla ramppasikin Euroopassa ja erityisesti Le Mansissa Aston Martinin ratissa. Ranskaa se olis saattanu osatakkin, mutta minä taas en sitä kieltä osaa.

    [​IMG]

    Meni jokunen vuosi ja käydessäni Concorso Italianossa kuulostelin takaviistosta tutunoloista ääntä. Sama jannuhan siinä oli taas ja auto josta riitti asiaa oli GT 40. Tai kait se oli pelkkä GT, vuosimalli oli muistaakseni 2004. Alla joitain kuvia niiltä ajoilta. Osa kuvista on Laguna Secasta, osa Concorso Italianosta:

    [​IMG]

    [​IMG]

    [​IMG]

    [​IMG]

    [​IMG]

    Joskus ei voi käsittää miten paljon yhdestä autosta saatetaan maksaa ja miten niitä kuitenkin on ihan yleisön nähtävillä. Tämä hopeanvärinen yksilö tuskin on 48 miljoonan dollarin arvoinen, mutta kuvittelisin, että varsin kallis silti. Jos on edes myytävänä.

    https://www.businessinsider.com/1962-ferrari-250-gto-breaks-record-selling-for-484-million-2018-8

    [​IMG]

    Joskus ennenwanhaan Aku Ankassa oli tallilöytönä Alfa Romeo Montreal. Autopelikorteissa taas varsin vahva oli alla olevan kuvan kaltainen laite eli Ferrarin V12-kilpuri. Toisen kivekseni saattaisin vaihtaa tällaiseen, vaikka tokkopa sitä kukaan huolisi vaihtokaupassa...:

    [​IMG]

    Wanhat 60-luvun -Ferrarit olivat aikanaan käytettyinä ihan tavallisia autoja ja jos jostain syystä V12 alkoi piiputtamaan, vaihdettiin surutta tilalle vaikkapa nyt arkkivihollisen eli Fordin pikkulohko. Tarkkasilmäiset saattavat tunnistaa mikä moottori tähän vuosimallin 1962 250 GTE:hen on asennettu...:

    [​IMG]

    [​IMG]

    Silloin kun otin nämä kuvat vasta haaveilin oman Corvetteni ahtamisesta. Iso musta neliovinen Maserati ja erityisesti sen tekniikka kiehtoi tuolloin, eikä syystä. Ihan tällaisena auto ei tullut uutena tehtaalta..:

    [​IMG]

    Vortechin keskipakoahdinhan siellä luuraa, vesijäähdytteisellä välijäähdyttimella ja onko venakopan päällä lisäksi ilokaasujärjestelmän solenoidit? Hmm...:

    [​IMG]

    BOV näyttäisi olevan imusarjakotelon etuosassa ja lieneekö sitten kaasuttimet boksin sisällä? Paineistettu ilma vaikuttaisi menevän boksiin takaa sivusta:

    [​IMG]

    Herrasmies johon melkein törmäsin oli tietenkin Carroll Shelby. Hänestä en kuvaa ottanut kummallakaan kertaa. Muisto riitti ja riittää edelleen.

    Aatteleppa sitä.

    [​IMG]

    ***

    To be continued.
     
    Qtti, onoff road, Holley ja 1 muu tykkäävät tästä.
  15. max

    max Gearhead

    Muistan sen edelleen ihan hyvin,kun kävin pikkupoikana isäni kanssa Keimolan ajoissa.
    En vanha ollut mutta kyllä jo ymmärsin kuka on Leksa Kinnunen.Isäni taisi kertoa että Leksa ajaa Keimolassa Porschella.Totta tosiaan,vaikka olikin sateinen keli niin Leksa kiljutti 917 Porscheaan siinä aivan ilmielävänä!!!
    Teki lähtemättömän vaikutuksen pieneen mieheen.
    Gulf bensa-asemilta sai sitten tankkauksen yhteydessä muovisen pienoismallin 917 Porschesta.Mulla olikin niitä useita,piru kun ovat vuosien saatossa johonkin hävinneet.
     
    PauliR tykkää tästä.
  16. C5_Z06

    C5_Z06 Gearhead

    Harmi että pienoismallit ovat hukassa. Mutta muisto tietenkin elää.

    Tarinan Alfa Romeo löytyi helposti googlaamalla; olisi pitänyt olla enemmän asialla heti aluksi.

    [​IMG]
     
    kerkko, ire63 ja Vermilion tykkäävät tästä.
  17. malvasto

    malvasto 2nd gear

    Tohon haudan ryöstäjät liittyen.

    Haaskalinnut on yleensä paikalla jo ennen kun vainaja on haudan levossa.

     
  18. kuula

    kuula Gearhead

    Pitkä -Simo sanos, Pekka perkele. Mukavaa tekstiä.
     
    viikinki75, C5_Z06, Herje ja 1 muu tykkäävät tästä.
  19. GeeTeeO

    GeeTeeO Gearhead

    Hienoa luettavaa ! Tuollaiset Leksa Kinnunen Keimolassa Porschea käskyttämässä ja Lacuna Seca kokemuksetkin ovat jo aika liki sitä osastoa, mistä sitä toista kivestäkin vois tarjota vaihturina...
     
    Sounderi tykkää tästä.
  20. C5_Z06

    C5_Z06 Gearhead

    9. "Puristussuhde"

    Kuudennen generaation Chevrolet Corvette ZR1:n moottori on suorastaan taideteos. Mahtavat 638 heppaa tehoa ja vääntöäkin mukavasti. Tehdas panosti tällä kertaa ahtamiseen ja siksi moottorin puristussuhde on maltillinen 9.1:1.

    [​IMG]

    [​IMG]

    Käyttämällä varsin maltillista puristussuhdetta, luotettavuus eri bensiinilaaduilla on tietysti huippuluokkaa ja tehtaan moottoridynossa tuollaista kierrätettiin 24 tuntia urku auki, ilman ongelmia.

    Kaiken saa toki rikki, ja varsinkin silloin, kun aletaan tekemään "köyhän miehen" versiota. Asiakas ei tosin ollut erityisen köyhä, mutta moottoritekniikka ei ollut tuttua. Siispä asiakas luotti moottorin rakentajaan, joka taas oli kysellyt neuvoja jenkkilästä. Josta oli kerrottu, että tekemällä sellainen ja sellainen kombinaatio moottorista, vastaisi se sitten käytännössä LS9:iä.

    Lähtökohtana oli ollut tavanomaisempi 6.2-litrainen, jossa staattisena puristussuhteena oli mukavat 10.4:1. Tähän oli ympätty sopiva ahdin sekä nokaksi LS9:n nenä ja mm. LS9:n polttoaineensuuttimet. Paketin valmistuttua sain kutsun dynoon. Jonne saavuin jokseenkin epäuskoisena. Olin kysynyt jo aiemmin, että onko sinne tosiaan vaihdettu männätkin, tai onko palotiloja suurennettu, tai käytetty paksumpaa tiivistettä tai jotain. Omistaja ei luonnollisesti tiennyt. Sanoi vain, että eiköhän se nyt vaan ole sellainen kun on luvattu: kopio LS9:stä.

    En uskonut edelleenkään ja sanoin, että puristussuhteella on merkittävä vaikutus sytkäennakkoon. Jos se ei ole sama kuin LS9:ssä - vaan selvästi korkeampi - niin nakuttaahan se aivan varmasti. Erityisesti kun LS9:ssä on täyskaasulla reilusti enemmän ennakkoa kuin joissain vapari-LS-moottoreissa. No, ei auttanut marina markkinoilla ja eikun vetoa tekemään suoraan LS9:n ennakoilla...:

    [​IMG]

    Ai miten siinä kävi?

    No ei sentään paskasangosta mennyt ripa poikki. Nakuttihan se toki ihan saakelisti ja veto piti keskeyttää.

    En jaksanut viisastella. Mitäpä sitä selvässä asiassa. Kerroin tyynesti, ettei tämä ole LS9:n kopio eikä tästä tule irtoamaan 638 heppaa. Ja että teen mitä tehtävissä on, eli teen säädöt tälle kyseiselle moottorikombinaatiolle. Ja että ei ole olemassa mitään kikkakakkosta eikä -kolmosta, jolla tehoa voi taikoa lisää tuosta vain. Ja että ennemmin olen konservatiivinen ja jätän moottorin henkiin kuin että se leviää moottoritiellä tuhannen pirstaleiksi.

    Näillä mentiin. En muista enää mitä tehoa tuli. Alavääntöä hävisi niin että omistajakin sen huomasi, vaikka korkeammilla kierroksilla tehoa tietty tulikin lisää. Vähemmän kuitenkin mitä oli odotettu. Ja vituttaahan sellainen. Auto lienee edelleen jossain tallissa; siellä minne se ajettiin suoraan dynosta.

    Aatteleppa sitä.

    ***

    To be continued.
     
    Herje, kipi79, Holley ja 4 muuta käyttäjää tykkäävät tästä.

Kerro tästä muillekin!